Moni vanhuspalvelujen asiakas kokee ulkoilevansa liian vähän
Espoo, 4.9.2026. Vain noin kuusi kymmenestä vanhuspalvelujen asiakkaasta kokee pääsevänsä ulos riittävän usein. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 4.9.2026 julkaisema tulos perustuu keväällä 2026 toteutettuun valtakunnalliseen Kerro palvelustasi -kyselyyn.
Tulokset koskevat kotihoidon, yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaita. Espoon ja muun Länsi-Uudenmaan tarkkaa alueellista tulosta ei kerrottu vielä syyskuun tiedotteessa.
58 prosenttia. Näin suuri osa kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen asiakkaista koki ulkoilevansa täysin tai melko riittävästi. Vuonna 2024 vastaava osuus oli 57 prosenttia.
62 prosenttia. Ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaista näin moni piti ulkoilunsa määrää riittävänä. Osuus oli vuonna 2024 yhden prosenttiyksikön pienempi.
Noin 41 000 vastaajaa. Kyselyyn osallistui vanhuspalvelujen asiakkaita eri puolilta Suomea. Suuri vastaajamäärä antaa laajan kuvan kokemuksista, mutta yksittäisen kaupungin tilannetta ei voi päätellä valtakunnallisesta keskiarvosta.
Pieni nousu ei poista ulkoilun puutetta
Riittävästi ulkoilevien osuus kasvoi molemmissa palveluryhmissä yhden prosenttiyksikön vuodesta 2024. Muutos on oikeansuuntainen, mutta se ei muuta perusongelmaa: suuri joukko asiakkaita kokee edelleen, ettei ulos pääse tarpeeksi usein.
THL:n mukaan säännöllinen liikkuminen tukee toimintakykyä, terveyttä ja mielekästä arkea. Ulkoilu tarjoaa fyysisen aktiivisuuden lisäksi vaihtelua, aistikokemuksia ja mahdollisuuksia tavata muita ihmisiä.
Kokemus riittämättömästä ulkoilusta ei välttämättä johdu yhdestä asiasta. Taustalla voivat olla liikkumisvaikeudet, kaatumisen pelko, muistisairaus, rakennuksen hankalat ovet tai portaat sekä se, ettei turvallista seuraa ole saatavilla.
Alueiden välillä on huomattavia eroja
Kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen asiakkaiden tulokset vaihtelivat alueittain 50–65 prosentin välillä. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa vaihteluväli oli 54–70 prosenttia.
Ero kertoo, ettei palvelumuoto yksin määrää asiakkaan mahdollisuuksia päästä ulos. Käytäntöihin voivat vaikuttaa esimerkiksi henkilöstötilanne, rakennettu ympäristö, vapaaehtoistoiminnan saatavuus ja se, kuinka järjestelmällisesti ulkoilu sisällytetään asiakkaan arkeen.
Espoon lukua ei vielä julkaistu
THL:n 4.9.2026 julkaisemassa tiedotteessa ei eritellä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tai Espoon tulosta. Tiedotteen perusteella ei siksi voida väittää, että Espoon tilanne olisi valtakunnallista keskiarvoa parempi tai heikompi.
THL ilmoitti julkaisevansa kyselyn täydet tulokset lokakuussa 2026. Niiden avulla tilannetta voidaan myöhemmin tarkastella hyvinvointialueittain ja tunnistaa alueita, joissa ulkoilumahdollisuuksien vahvistamiseen tarvitaan erityistä huomiota.
Ulkoilu kannattaa kirjata osaksi palvelua
THL nostaa yhdeksi ratkaisuksi sen, että ulkoilu käsitellään selkeästi asiakkaan palvelujen suunnittelussa. Tällöin voidaan arvioida, haluaako asiakas ulkoilla, millaista apua hän tarvitsee ja kuka tuen pystyy käytännössä järjestämään.
Kotihoidon käynnit ovat usein rajattuja ja niihin sisältyy useita välttämättömiä tehtäviä. Jos ulkoilulle ei ole sovittu paikkaa palvelukokonaisuudessa, se voi jäädä toistuvasti kiireellisempinä pidettyjen asioiden jälkeen.
Tavoitteen kirjaaminen ei yksin lisää henkilöstöä tai poista esteitä, mutta se tekee tarpeen näkyväksi. Samalla voidaan etsiä ratkaisuja yhdessä asiakkaan, palvelujen, läheisten ja järjestöjen kanssa.
Turvallinen seura voi avata ulko-oven
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue osallistuu 7.–20.9.2026 järjestettävään Vie vanhus ulos -kampanjaan. Kampanjassa henkilöstöä, läheisiä ja vapaaehtoisia kannustetaan yhteisiin ulkoiluhetkiin.
Toisen ihmisen läsnäolo voi vähentää kaatumisen pelkoa ja auttaa ovien, apuvälineiden tai hankalan kulkureitin kanssa. Läheisten ja vapaaehtoisten tuki voi täydentää palveluja, mutta sen ei pidä siirtää palvelujen järjestämisen vastuuta yksin perheille.
Länsi-Uudenmaan Seniori-info neuvoo ikääntyneitä ja heidän läheisiään alueen palvelujen, liikkumisen tuen ja järjestötoiminnan löytämisessä. Lokakuussa julkaistavat paikalliset tulokset voivat puolestaan auttaa kohdentamaan parannuksia sinne, missä ulos pääsemisen esteet ovat suurimmat.
Valtakunnallinen tulos toimii varoitusvalona, ei lopullisena paikallisena tuomiona. Kun asiakkaan oma toive tunnistetaan ja tarvittava tuki sovitaan konkreettisesti, ulkoilu voi muuttua satunnaisesta mahdollisuudesta säännölliseksi osaksi arkea.
