Suomeen suunnitellaan valtakunnallista datakeskusrekisteriä
Espoo, 4.9.2026. Suomeen suunnitellaan valtakunnallista rekisteriä, johon kerättäisiin tietoja suurten datakeskusten omistuksesta, käyttötarkoituksesta, sähkönkulutuksesta ja vaikutuksista sähköverkkoon. Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti lakiluonnoksen lausuntokierrokselle 4.9.2026.
Rekisterin tavoitteena on muodostaa nykyistä kattavampi ja tulevaisuuteen ulottuva kuva Suomeen suunnitelluista datakeskusinvestoinneista. Esitys on vasta luonnos, joten uusia ilmoitusvelvollisuuksia ei ole vielä tullut voimaan.
Näin rekisteri toimisi esitysluonnoksen mukaan
- Datakeskuksen toimija ilmoittaisi keskuksen tiedot. Velvollisuus koskisi esityksen mukaan keskuksia, joiden asennettujen tietoteknisten laitteiden sähköteho on vähintään 0,5 megawattia.
- Huoltovarmuuskeskus ylläpitäisi rekisteriä. Se vastaanottaisi ilmoitukset, valvoisi velvollisuuden noudattamista ja muodostaisi toimialasta ajantasaista tilannekuvaa.
- Muutoksista pitäisi ilmoittaa myöhemmin. Rekisteriä päivitettäisiin esimerkiksi hankkeen etenemisen, sähkönkäytön tai muiden laissa määriteltävien tietojen muuttuessa.
- Yleisölle julkaistaisiin vuosittainen kooste. Julkinen yhteenveto kuvaisi alan ja eri alueiden kehitystä, mutta se ei tarkoittaisi kaikkien yksittäisiä keskuksia koskevien tietojen avaamista.
Puolen megawatin raja jättäisi pienimmät konesalit ulkopuolelle
Lakiluonnoksen 0,5 megawatin raja kohdistaisi ilmoitusvelvollisuuden varsinaisiin datakeskuksiin. Tavalliset yritysten palvelinhuoneet ja pienimmät konesalit jäisivät sen ulkopuolelle.
Saman teknisen ja toiminnallisen kokonaisuuden muodostavien tilojen tehot laskettaisiin yhteen. Myös etukäteen tiedossa olevat vaiheittaiset laajennukset otettaisiin huomioon, jotta suuri hanke ei voisi jäädä rekisterin ulkopuolelle jakamalla rakentamista useaan osaan.
Ministeriön mukaan Suomessa ei tällä hetkellä ole kattavaa järjestelmää, josta viranomaiset saisivat yhdenmukaisen kokonaiskuvan suunnitteilla olevista ja toimivista datakeskuksista.
Hepokorpi tekee aiheen konkreettiseksi Espoossa
Datakeskusten energiankäyttö liittyy Espoossa suoraan kaupungin sähkö- ja kaukolämpöjärjestelmän kehittämiseen. Microsoft rakentaa Hepokorven alueelle datakeskusta, jonka hukkalämpöä Fortum suunnittelee hyödynnettäväksi kaukolämmön tuotannossa.
Espoon kaupungin 17.6.2026 julkaiseman arvion mukaan Microsoftin datakeskusten hukkalämmöllä on tarkoitus kattaa myöhemmin noin 40 prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta. Kaupungin mukaan noin kolme neljästä espoolaisesta asuu kaukolämmitetyssä asunnossa.
Hepokorven lämpöpumppulaitoksessa tuotettiin kesällä 2026 lämpöä jo sähkökattiloilla ja ilma-vesilämpöpumpuilla. Varsinaisen datakeskuksen hukkalämmön hyödyntäminen kasvaa suunniteltuun mittakaavaan hankkeen edetessä.
Datakeskusrekisteriin ehdotetut tiedot koskisivat erityisesti omistusta, käyttötarkoitusta, sähkönkulutusta ja verkkovaikutuksia. Rekisteri ei esityksen tämänhetkisten tietojen perusteella olisi erillinen hukkalämpörekisteri.
Sähköverkon kapasiteetti on osa kokonaisuutta
Suuri datakeskus voi kuluttaa sähköä teollisuuslaitoksen mittakaavassa. Uusien hankkeiden ajoitus ja sijainti vaikuttavat siksi siihen, millaisia sähköverkon vahvistuksia alueella tarvitaan ja kuinka nopeasti liittymä voidaan toteuttaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee erikseen myös sähkömarkkinalain muutosta. Sen tarkoituksena olisi mahdollistaa verkkoliityntätarjousten priorisointi tilanteissa, joissa kaikkea pyydettyä kapasiteettia ei voida tarjota samanaikaisesti.
Tarkempi ennakkotieto voisi auttaa verkkoyhtiöitä ja viranomaisia erottamaan pitkälle valmistellut investoinnit alustavista suunnitelmista. Rekisteri ei silti rakenna uusia sähkölinjoja, ratkaise tehopulaa tai määrää, millä hinnalla sähköä ja kaukolämpöä myydään.
Julkinen kooste ei olisi sama asia kuin avoin rekisteri
Huoltovarmuuskeskus saisi esityksen mukaan yksityiskohtaisia tietoja ilmoitusvelvollisilta yrityksiltä. Yleisölle olisi tarkoitus julkaista vuosittain laajempi yhteenveto datakeskustoimialan ja eri alueiden kehityksestä.
Ratkaisulla pyrittäisiin sovittamaan yhteen yhteiskunnan tiedontarve ja yritysten liikesalaisuuksien suoja. Julkisen yhteenvedon lopullinen tarkkuus riippuu lain ja sitä täydentävien säännösten valmistelusta.
Lakiluonnoksesta voi antaa lausunnon 2.10.2026 saakka
Lausuntokierros päättyy 2.10.2026. Ministeriö voi saadun palautteen perusteella vielä muuttaa esitystä ennen kuin mahdollinen hallituksen esitys annetaan eduskunnalle.
Luonnoksen tavoitteena on, että laki tulisi voimaan 1.1.2027. Jo toiminnassa olevien ja rakenteilla olevien, kokorajan ylittävien datakeskusten ensimmäiset ilmoitukset pitäisi ehdotuksen mukaan tehdä 30.6.2027 mennessä.
Aikataulu toteutuu vain, jos valmistelu ja eduskuntakäsittely etenevät suunnitellusti. Espoon kannalta rekisterin keskeinen mahdollisuus on parempi ennakointi: kun suurten hankkeiden sähkötarve tunnetaan ajoissa, sähköverkkoa, kaukolämpöä ja hukkalämmön hyödyntämistä voidaan suunnitella yhtenä kokonaisuutena.
