Inflaatio pysyi 2,1 prosentissa – polttoaine ja sähkö lisäsivät hintapainetta
Espoo, 14.8.2026. Kuluttajahinnat olivat heinäkuussa 2026 keskimäärin 2,1 prosenttia korkeammalla kuin heinäkuussa 2025, kertoo Tilastokeskus. Inflaatiovauhti pysyi samana kuin kesäkuussa.
Kesäkuusta heinäkuuhun hinnat nousivat keskimäärin 0,2 prosenttia. Luvut kuvaavat koko Suomea, eikä julkaisussa ole Espoota koskevaa kuntakohtaista erittelyä.
Heinäkuun inflaatioluvut
- 2,1 prosenttia
- Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos.
- 0,2 prosenttia
- Hintojen keskimääräinen muutos kesäkuusta heinäkuuhun.
- 2,5 prosenttia
- Suomen EU-vertailukelpoinen yhdenmukaistettu inflaatio.
- 1,3 prosenttia
- Pohjainflaatio, josta elintarvikkeet ja energia on jätetty pois.
Energia veti kokonaislukua ylöspäin
Inflaatiota nostivat heinäkuussa eniten 95 E 10 -bensiinin, sähkön ja dieselpolttoaineen kallistuminen. Muutos voi tuntua erityisesti kotitalouksissa, joissa autoa käytetään paljon tai sähkön hinnan vaihtelu siirtyy nopeasti laskuihin.
Valtakunnallinen 2,1 prosentin inflaatio ei tarkoita, että jokaisen tuotteen tai palvelun hinta olisi noussut saman verran. Se ei myöskään kerro suoraan yksittäisen espoolaisen kotitalouden menojen muutosta.
Autottoman kerrostaloasukkaan kulurakenne voi kehittyä eri tavalla kuin sähköllä lämmitettävässä pientalossa asuvan ja autolla töihin kulkevan perheen. Keskimääräinen indeksi on siksi enemmän yleinen lämpömittari kuin jäljennös yhden kotitalouden kuitista.
Asunnot ja korot hillitsivät nousua
Kuluttajahintojen nousua vaimensivat eniten osakehuoneistojen hintojen, asiakirjamaksujen sekä kulutus- ja opintolainojen korkojen lasku.
Alaspäin vaikuttava tilastoerä ei silti merkitse automaattisesti sitä, että asuminen olisi muuttunut kaikille edullisemmaksi. Vuokrat, vastikkeet, lämmitys, sähkö, lainanhoito ja asunnon hankintahinta muodostavat erilaisia kokonaisuuksia.
Myös korkojen vaikutus riippuu lainatyypistä, viitekorosta, tarkistuspäivästä ja jäljellä olevasta velkamäärästä. Tilaston jarruttava vaikutus voi siten näkyä eri kotitalouksissa eri aikaan.
Pohjainflaatio jäi kokonaislukua alemmaksi
Pohjainflaatio oli heinäkuussa 1,3 prosenttia. Mittarista poistetaan elintarvikkeet ja energia, joiden hinnat voivat vaihdella lyhyessä ajassa muita tuoteryhmiä voimakkaammin.
Kokonaisinflaatiota matalampi pohjaluku kertoo, että osa heinäkuun hintapaineesta keskittyi vaihteleviin energia- ja elintarvike-eriin. Se ei takaa hintojen laskua, mutta auttaa erottamaan laaja-alaisen kallistumisen yksittäisten ryhmien nopeista muutoksista.
Suomen vertailuluku jäi euroaluetta alemmaksi
EU-maiden vertailussa käytettävä Suomen yhdenmukaistettu inflaatio oli 2,5 prosenttia. Euroalueen ennakkoluku oli 2,9 prosenttia, kun se kesäkuussa oli 2,8 prosenttia.
Yhdenmukaistettu indeksi ei sisällä esimerkiksi omistusasumista eikä kulutusluottojen korkoja, joten se eroaa kansallisesta kuluttajahintaindeksistä. Eurostatin lopulliset heinäkuun tiedot julkaistaan 19.8.2026.
Oma kulurakenne ratkaisee arjessa
Kotitalous voi saada yleistä inflaatiolukua tarkemman kuvan seuraamalla muutaman kuukauden ajan omia suurimpia menoryhmiään, kuten asumista, ruokaa, energiaa ja liikkumista. Näin nähdään, missä kustannukset todella kasvavat ja missä mahdollinen kilpailuttaminen tai kulutuksen ajoittaminen voisi auttaa.
Kaikkiin menoihin ei voi vaikuttaa nopeasti. Hintojen vertailu ei myöskään poista pienituloisen kotitalouden vaikeaa tilannetta, jos välttämättömät menot kasvavat tuloja nopeammin. Pohjainflaation maltillisempi taso antaa kuitenkin viitteitä siitä, ettei heinäkuun hintapaine ollut yhtä voimakasta kaikissa kulutusryhmissä.
