Poikien elinajanodote nousi Suomessa ensimmäistä kertaa 80 vuoteen
Espoo, 22.9.2026. Vastasyntyneiden poikien elinajanodote on noussut Suomessa ensimmäistä kertaa 80 vuoteen. Tilastokeskuksen 22.9.2026 julkaiseman tiedon mukaan tyttöjen vastaava luku on 84,7 vuotta, joten sukupuolten välinen ero on kaventunut 4,7 vuoteen.
Luvut perustuvat ajanjaksoon 1.9.2025–31.8.2026. Kyse on ennakkotiedoista lasketusta 12 kuukauden tunnusluvusta, ei koko vuoden 2026 lopullisesta vuosiluvusta.
Mitä 80 vuotta tarkoittaa?
Elinajanodote kuvaa väestön kuolleisuuden tasoa. Se kertoo, kuinka pitkään vastasyntyneet eläisivät keskimäärin, jos eri ikäryhmien kuolleisuus pysyisi laskenta-ajankohdan tasolla koko heidän elämänsä ajan.
Luku ei siis ennusta yksittäisen lapsen elinikää. Espoossa syntyvälle pojalle se ei tarkoita henkilökohtaista 80 vuoden ennustetta, eikä valtakunnallinen tulos ole Espoon oma elinajanodote.
Jos kuolleisuus pienenee tulevaisuudessa, todellinen keskimääräinen elinaika voi olla laskennallista elinajanodotetta pidempi. Mittari kuvaa siten tämänhetkistä kuolleisuutta, vaikka sen nimi suuntaa ajatukset tulevaisuuteen.
Miten ero tyttöihin muuttui?
Tilastokeskuksen mukaan tyttöjen ja poikien elinajanodotteiden ero oli viimeksi näin pieni yli sata vuotta sitten. Suurimmillaan ero oli 1970-luvun lopussa, jolloin tytöille laskettu elinajanodote oli noin yhdeksän vuotta poikien lukua pidempi.
Poikien elinajanodote ylitti 70 vuoden rajan vuonna 1982 ja 75 vuoden rajan vuonna 2003. Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapon mukaan nousu on ollut ripeää koronapandemian aiheuttaman notkahduksen jälkeen.
Tytöillä 80 vuoden raja ylittyi jo vuonna 1994. Tuoreessa laskelmassa heidän elinajanodotteensa lähestyy 85 vuotta.
Missä Suomi on vertailussa?
Historiallinen rajapyykki ei tarkoita, että suomalaispoikien elinajanodote olisi kansainvälisesti poikkeuksellisen korkea. Tilastokeskuksen esittelemässä Eurostatin vuoden 2024 vertailussa se oli Pohjoismaiden matalin ja Euroopan unionin 27 maan joukossa 14:nneksi korkein.
Suomalaistyttöjen elinajanodote oli samassa vertailussa Pohjoismaiden toiseksi korkein ja EU-maiden yhdeksänneksi korkein.
Vertailuvuosien ero on olennainen: kansainväliset sijoitukset koskevat vuotta 2024, kun taas 80 vuoden rajapyykki perustuu ajanjaksoon 1.9.2025–31.8.2026. Tuoreen suomalaisluvun perusteella ei siksi voi päätellä, onko Suomen sijoitus muiden maiden joukossa jo muuttunut.
