Tyytymättömyys sote-palveluihin väheni vuodessa
Espoo, 19.9.2026. Suomalaisten arviot hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluista ovat muuttuneet aiempaa myönteisemmiksi. Tyytymättömien osuus on pienentynyt vuodessa kahdeksan prosenttiyksikköä, mutta edelleen joka neljäs suhtautuu saamiinsa palveluihin kielteisesti.
Tiedot perustuvat Uutissuomalaisen teettämään kyselyyn, josta Suomenmaa uutisoi STT:n välittämässä jutussa 19.9.2026. Kyselyssä arvioitiin palveluja, joita vastaajat tai heidän läheisensä olivat saaneet hyvinvointialueilta.
Kyselyn keskeiset luvut
- Lähes 40 prosenttia
- Oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä sote-palveluihin.
- 25 prosenttia
- Oli tyytymättömiä tai melko tyytymättömiä palveluihin.
- 1 000 vastaajaa
- Osallistui Iro Researchin elokuussa 2026 toteuttamaan kyselyyn.
Tyytyväisten osuus kasvoi neljä prosenttiyksikköä vuoteen 2025 verrattuna. Tyytyväisimpiä olivat 70 vuotta täyttäneet. Tutkimuksen ilmoitettu virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tulokset kuvaavat valtakunnallista mielialaa ja palvelukokemuksia. Julkaistu uutinen ei sisällä Espoon tai Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen omaa tulosta, joten siitä ei voi päätellä paikallisten palvelujen parantuneen samassa suhteessa.
Kysely mittaa vastaajien arvioita. Se ei sellaisenaan kerro esimerkiksi vastaanottojonojen pituudesta tai yksittäisen hoidon tuloksista.
Paikallinen kokemus kannattaa kertoa
Espoossa hyvinvointialueen palveluista voi antaa palautetta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palautepalvelussa. Palautteessa voi kertoa sekä onnistumisista että korjattavista ongelmista tai kysyä palvelujen toiminnasta.
Hyvinvointialueen mukaan käsittelyä nopeuttaa, kun palautteen antaja valitsee kunnan ja täsmentää, mitä palvelua asia koskee. Tavoitteena on vastata viiden arkipäivän kuluessa.
Jos tyytymättömyys koskee saatua hoitoa, palvelua tai kohtelua, hyvinvointialueen sivulla kerrotaan myös muistutuksen tekemisestä. Tavallisen palautteen ja muistutuksen ohjeet löytyvät samasta paikasta.
Valtakunnallisen kyselyn suunta on myönteinen, mutta paikallisten palvelujen kehittämiseen tarvitaan myös tietoa siitä, missä asiointi sujuu ja missä apua on edelleen vaikea saada.
