Sitra tukee Espoon rekrytointimallia, joka tarkentaa työn kielivaatimuksia
Espoo, 11.9.2026. Työpaikan kielivaatimus voi olla tiukempi kuin tehtävän hoitaminen edellyttää. Espoossa kehitettyä rekrytointimallia pilotoidaan Sitran rahoituksella, jotta työnantajat osaisivat arvioida kielitaidon tarpeen nykyistä tarkemmin.
Kaupunki kertoi hankkeen etenemisestä 11.9.2026. Mallia on rakennettu OP Uusimaan, Kielibuusti-hankkeen ja Omnian Osaamiskeskus OSKEn kanssa. Se palkittiin vuoden 2025 vaikuttavimpana rekrytointitekona Duunitorin Rekrygaalassa.
Työn arki ensin
Pilotissa asiantuntijat seuraavat työprosesseja ja keskustelevat henkilöstön kanssa. Tarkoituksena on tunnistaa tilanteet, joissa suomea tai ruotsia tarvitaan, sekä keinot tukea työntekijän kielen oppimista.
Kartoituksen jälkeen työnantaja saa tukea työpaikkailmoitusten, perehdytyksen ja sisäisen viestinnän kehittämiseen. Huomiota kiinnitetään myös esihenkilöiden valmiuksiin johtaa monikielistä työyhteisöä.
Lähtökohtana ei siis ole kielitaidon sivuuttaminen vaan sen erottaminen muusta ammatillisesta osaamisesta: mitä työntekijän pitää osata jo aloittaessaan ja missä työyhteisö voi auttaa?
Kielivaatimus voi tarkoittaa eri asioita
Kielibuustin tehtäväkohtaisen kartoituksen ohjeissa työnantajaa neuvotaan selvittämään esimerkiksi, millaisia tekstejä työssä luetaan ja kirjoitetaan sekä millaisiin keskusteluihin työntekijä osallistuu. Myös itsenäisen työskentelyn tarve, aikapaine ja mahdolliset väärinymmärrysten riskit kuuluvat arviointiin.
Samalla tarkastellaan, voiko työntekijä saada tukea kollegalta tai käyttää apuvälineitä. Näin yleinen vaatimus hyvästä kielitaidosta voidaan muuttaa kuvaukseksi niistä tilanteista, joista työssä todella täytyy selviytyä.
Kartoituksesta hyötyy myös hakija. Kun kielitaidon tarve kuvataan konkreettisesti, hänen on helpompi arvioida, vastaako oma osaaminen tehtävää.
Tavoitteena laajempi käyttö
Sitran rahoittamassa hankkeessa Espoon mallista kehitetään toimintatapaa, jota muutkin kunnat ja työnantajat voisivat hyödyntää. Valtakunnallinen käyttö on hankkeen tavoite, ei vielä valmis lopputulos.
Selkeämpi perehdytys ja ymmärrettävät työohjeet voivat samalla helpottaa nykyisen henkilöstön arkea. Kehittämistyö ei siten koske vain uuden työntekijän ensimmäisiä työpäiviä, vaan koko työyhteisön tapaa toimia.
