Halonen nosti Kehitysvammaliiton leikkaushuolen esiin – liiton Tikoteekki toimii Espoossa

Halonen nosti Kehitysvammaliiton leikkaushuolen esiin – liiton Tikoteekki toimii Espoossa
Kuvituskuva – Pexels (RDNE Stock project).

Espoo, 6.9.2026. Presidentti Tarja Halonen arvosteli hallituksen sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistamia STEA-avustusten leikkauksia, kertoi Yle STT:n tietoihin perustuvassa uutisessa 6.9.2026 kello 13.41.

Halonen nosti esimerkeiksi Kehitysvammaliiton ja Selkokeskuksen, joiden toiminnan hän arvioi olevan leikkausten vuoksi vakavasti uhattuna. Kehitysvammaliittoon kuuluva tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki toimii Espoossa.

Mitä 6.9.2026 uutisoitiin?

Ylen lyhyessä uutisessa kerrottiin Halosen sosiaalisessa mediassa esittämästä kritiikistä. Uutinen oli kannanottoa koskeva uutinen, ei uusi järjestökohtainen rahoituspäätös.

Halosen puuttumista asiaan pidettiin poikkeuksellisena, koska entiset tasavallan presidentit kommentoivat Suomessa suhteellisen harvoin ajankohtaisia sisäpoliittisia kiistoja.

Leikkausten kokonaistausta oli tiedossa jo ennen 6.9.2026 julkaistua uutista. Hallituksen hyväksymä 84 miljoonan euron vähennys vastaa noin kolmasosaa STEA-rahoituksesta.

Onko Tikoteekin toiminnan loppumisesta päätetty?

Käytettävissä olevien lähteiden perusteella Tikoteekin sulkemisesta tai sen toiminnan päättymisestä ei ollut 6.9.2026 julkaistua päätöstä.

Ylen uutinen kertoo Halosen esittämästä laajasta huolesta Kehitysvammaliiton ja Selkokeskuksen tulevaisuudesta. Siinä ei eritellä, kuinka suuri leikkaus kohdistuisi juuri Tikoteekkiin tai mitkä sen toiminnot mahdollisesti muuttuisivat.

Myöskään järjestöjen lopullisia vuoden 2027 avustuksia ei pidä käsitellä varmistuneina ennen toiminto- ja hankekohtaisia päätöksiä. Huoli voi olla perusteltu, mutta huoli ja tehty lopettamispäätös ovat eri asioita.

Mikä yhdistää aiheen Espooseen?

Tikoteekki toimii Kehitysvammaliiton yhteydessä osoitteessa Linnoitustie 2 B Espoossa. Keskus tuottaa tietoa, toimintamalleja ja materiaaleja kommunikoinnin tueksi.

Tikoteekin oman kuvauksen mukaan toiminnan tavoitteena on edistää puhevammaisten ihmisten osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja mahdollisuuksia kommunikoida yhteisössään sekä yhteiskunnassa.

Toiminnan vaikutus ei rajoitu Espooseen, vaikka keskus sijaitsee kaupungissa. Sen materiaaleja voivat käyttää esimerkiksi perheet, ammattilaiset, opetuksen toimijat ja muut kommunikoinnin tukea tarvitsevien ihmisten kanssa työskentelevät.

Keitä saavutettava tieto palvelee?

Selkokieli ja puhetta tukeva kommunikointi vastaavat osittain erilaisiin tarpeisiin. Selkokieli helpottaa tekstin lukemista ja ymmärtämistä. Kommunikoinnin tukikeinoja voidaan tarvita silloin, kun puheen tuottaminen tai ymmärtäminen on vaikeaa.

Selkokeskuksen arvion mukaan Suomessa on noin 800 000 ihmistä, jotka tarvitsevat selkokieltä. Ryhmään kuuluu muun muassa ihmisiä, joilla on oppimisen, muistin tai kielen ymmärtämisen vaikeuksia, sekä osa suomen kieltä opettelevista.

Tikoteekin aineistoissa puolestaan arvioidaan, että Suomessa on noin 120 000 ihmistä, joilla on vaikeuksia puheen ymmärtämisessä tai tuottamisessa. Yhdelle ihmiselle saavutettava tieto voi merkitä mahdollisuutta hoitaa asioita itsenäisesti, osallistua päätöksentekoon ja ilmaista oma tahtonsa.

Miten leikkausten haittoja voidaan pienentää?

Ensimmäinen askel on selvittää ennen lopullisia ratkaisuja, mitä järjestöjen tuottamia materiaaleja ja toimintamalleja julkiset palvelut jo käyttävät. Rahoituksen poistaminen yhdestä kohdasta voi synnyttää kustannuksia toisaalle, jos sama osaaminen joudutaan rakentamaan uudelleen.

Järjestöt, hyvinvointialueet, kunnat ja valtion viranomaiset voivat myös jakaa vastuuta nykyistä suunnitelmallisemmin. Kaikkea toimintaa ei ehkä voida säilyttää entisellään, mutta keskeiset neuvontasisällöt, saavutettavat materiaalit ja valtakunnallisesti hyödynnettävät työkalut voidaan pyrkiä turvaamaan.

Ratkaisuja valmisteltaessa tarvitaan myös palvelujen käyttäjien kokemuksia. Kommunikoinnin tuki ja selkokieli ovat alueita, joilla toiminnan arvo ei aina näy pelkästään käyntimäärinä. Vaikutus voi näkyä itsenäisen asioinnin lisääntymisenä, väärinkäsitysten vähenemisenä ja mahdollisuutena osallistua yhteiskuntaan.

Mitä tietoa vielä puuttuu?

Halosen kannanotto nosti leikkausten mittakaavan julkiseen keskusteluun, mutta se ei vielä kerro, mitkä Kehitysvammaliiton tai Selkokeskuksen toiminnot jatkuvat vuonna 2027 ja millä rahoituksella.

Espoossa toimivan Tikoteekin tulevaisuudesta voidaan tehdä täsmällisiä johtopäätöksiä vasta, kun järjestö- ja toimintokohtaiset päätökset, sopeutussuunnitelmat ja mahdolliset täydentävät rahoitusratkaisut ovat tiedossa.

Siihen asti täsmällinen uutisointi on erityisen tärkeää. Vakavaa rahoitusuhkaa ei pidä vähätellä, mutta mahdollista toiminnan supistumista ei myöskään pidä kuvata varmistuneena lopettamisena.

Lähteet