Lähi-idän sodan vaikutukset pk-yrityksiin vähenivät – kustannusten siirto yhä vaikeaa
Espoo, 29.8.2026. Lähi-idän sodan vaikutuksia toimintaansa havainneiden pk-yritysten osuus on laskenut 31 prosenttiin. Huhtikuussa 2026 vastaava osuus oli 39 prosenttia, selviää Suomen Yrittäjien 29.8.2026 kello 7.40 julkaisemasta Yrittäjägallupista.
Tulos kertoo paineen lieventymisestä, mutta ei kustannusriskien katoamisesta. Energian hinta, logistiikka ja raaka-aineet rasittavat edelleen monia yrityksiä, eikä osa ole pystynyt siirtämään nousseita menoja myyntihintoihinsa.
31 prosenttia kertoo helpotuksesta
Elokuun kyselyssä 58 prosenttia yrityksistä ilmoitti, ettei sota ollut vaikuttanut niiden toimintaan. Tilannetta ei osannut arvioida 11 prosenttia vastaajista.
Huhtikuussa vaikutuksia havainneiden osuus oli kahdeksan prosenttiyksikköä suurempi. Suomen Yrittäjät tulkitsee muutoksen merkiksi siitä, että yritykset ovat sopeutuneet epävarmuuteen ja kustannusten vaihteluun aiempaa paremmin.
Lasku ei kuitenkaan kerro yksittäisen yrityksen tilanteesta. Valtakunnallisen keskiarvon sisällä osa yrityksistä on voinut palautua nopeasti, kun taas toisissa kustannuspaine on jatkunut tai kasvanut.
Kustannukset kulkevat energian kautta varastolle
Monivalintakysymyksessä 33 prosenttia kaikista vastaajista mainitsi energian hinnan nousun. Logistiikkakustannusten kasvun ilmoitti 28 prosenttia ja raaka-aineiden kallistumisen 26 prosenttia.
Lisäksi 20 prosenttia arvioi epävarmuuden vähentäneen tilauksia tai myyntiä. Investointien lykkääntymisen ja asiakkaiden menetykset mainitsi kumpikin yhdeksän prosenttia vastaajista.
Vaikutukset painottuivat eri tavoin toimialoille. Alkutuotannossa niitä raportoi 62 prosenttia yrityksistä, kaupassa 49 prosenttia ja teollisuudessa 45 prosenttia.
44 prosenttia jäi kantamaan nousseet kulut
Kyselyssä tarkasteltiin erikseen 689 yritystä, jotka olivat maininneet sodan aiheuttamia vaikutuksia. Niistä 44 prosenttia ei ollut pystynyt siirtämään kohonneita raaka-aine- tai energiakustannuksia hintoihin lainkaan.
Osittain kustannukset oli saanut hintoihin 46 prosenttia ja kokonaan vain neljä prosenttia. Kuusi prosenttia ei osannut arvioida asiaa.
Tilanne on vaikea erityisesti pienelle yritykselle, jonka neuvotteluvoima on rajallinen. Hinnan nostaminen voi vähentää kysyntää, mutta ennallaan pidetty hinta syö katetta. Yritys joutuu silloin tasapainoilemaan asiakkaiden maksukyvyn ja oman toimintansa jatkuvuuden välillä.
Sopimuslauseke on edelleen harvinainen
Pk-yrityksistä 15 prosenttia ilmoitti käyttävänsä sopimuksissa ehtoa, joka mahdollistaa hinnan tarkistamisen kustannusten noustessa. Huhtikuussa vastaava osuus oli 16 prosenttia.
Tällainen ehto ei poista kustannusnousua, mutta se voi antaa sopimusosapuolille ennalta sovitun tavan palata hinnoitteluun. Ilman tarkistusmekanismia yritys saattaa joutua kantamaan pitkän sopimuskauden aikana tapahtuvan muutoksen kokonaan itse.
Sopimusten sisältö ja soveltaminen riippuvat toimialasta ja sopimussuhteesta. Yksittäisen ehdon käyttö kannattaa siksi arvioida oman asiantuntijan kanssa eikä suoraan yleisen kyselytuloksen perusteella.
Espoon tarkkaa lukua ei julkaistu
Gallupin aineistossa oli 163 pääkaupunkiseudulla toimivaa vastaajaa, mutta raportti ei sisällä Espoota koskevaa kuntakohtaista tulosta. Valtakunnallisista prosenttiluvuista ei siten voida päätellä, kuinka suuri osuus juuri espoolaisista yrityksistä on kokenut vaikutuksia.
Espoossa toimiville kaupan, teollisuuden, kuljetuksen ja muiden kansainvälisiin toimitusketjuihin kytkeytyvien alojen yrityksille kyselyn kustannuskanavat ovat silti tunnistettavia. Energian, kuljetusten tai materiaalien hinnan muutos voi kulkea yrityksen talouteen, vaikka sillä ei olisi omaa toimintaa Lähi-idässä.
Varautuminen alkaa omasta kustannusketjusta
Kyselyn valoisampi puoli on, että vaikutuksia kokeneiden yritysten osuus on pienentynyt. Sopeutuminen ei silti tarkoita, että yritykset voisivat jättää kansainväliset riskit seurannan ulkopuolelle.
Käytännön varautumista voidaan vahvistaa tunnistamalla energiasta, kuljetuksista ja yksittäisistä toimittajista syntyvät riippuvuudet. Vaihtoehtoisten hankintakanavien selvittäminen, sopimusehtojen säännöllinen tarkastelu ja asiakkaiden kanssa ajoissa käytävä hinnoittelukeskustelu voivat antaa enemmän toimintatilaa seuraavan kustannusmuutoksen aikana.
Yksittäinen yritys ei voi hallita kansainvälistä kriisiä, mutta se voi tehdä kustannusrakenteestaan läpinäkyvämmän. Mitä aikaisemmin vaikutus näkyy laskelmissa, sitä useampi vaihtoehto yrityksellä on ennen kuin muutos osuu suoraan kassaan.
