Halpa tekoäly herättää huolta asiantuntijatyön tulevaisuudesta
Espoo, 29.8.2026. Tekoälyn edullinen käyttö voi houkutella yrityksiä siirtämään yhä suuremman osan työtehtävistä koneille, varoittaa saksalainen tekoälytutkija Bernhard Schölkopf. Yle Selkouutiset käsitteli tutkijan näkemystä 29.8.2026 julkaistussa viikon uutisessaan.
Varoituksen kohteena ei ole enää vain fyysinen tai toistuva työ. Nykyiset tekoälyjärjestelmät pystyvät tuottamaan tekstejä ja kuvia sekä avustamaan ohjelmoinnissa, joten muutos ulottuu suoraan asiantuntijatehtäviin.
Tehtävät voivat muuttua ennen ammatteja
Työpaikkojen muutoksesta puhuttaessa kokonainen ammatti ja yksittäinen työtehtävä menevät helposti sekaisin. Tekoäly voi ensin ottaa hoidettavakseen osan työstä, vaikka ammattinimike ja työsuhde säilyisivät ennallaan.
Esimerkiksi ohjelmistokehittäjän, viestinnän asiantuntijan tai suunnittelijan työhön kuuluu varsinaisen tuotannon lisäksi tavoitteiden määrittelyä, lähteiden tarkistamista, asiakaskeskusteluja ja vastuun kantamista. Tekoäly voi nopeuttaa yksittäistä vaihetta, mutta se ei automaattisesti poista koko tehtäväkokonaisuutta.
Ylen jutussa kuvataan kuitenkin kehitystä, jossa yksi työntekijä voi tekoälyn avulla käsitellä aiempaa laajemman työmäärän. Yritykselle se voi tarkoittaa parempaa tuottavuutta. Työntekijän kannalta ratkaisevaa on, johtaako muutos kevyempään työkuormaan, uusiin tehtäviin vai henkilöstötarpeen vähenemiseen.
Tehokkuus ei jaa hyötyjä automaattisesti
Schölkopfin huoli kohdistuu myös tekoälyn tuottaman taloudellisen hyödyn jakautumiseen. Jos suurempi tuotanto syntyy pienemmällä henkilöstöllä, säästö voi kasvattaa yrityksen tulosta ilman, että työntekijöiden palkka, vapaa-aika tai työn hallittavuus paranevat.
Toisenlainenkin kehitys on mahdollinen. Rutiinin väheneminen voi vapauttaa aikaa työn laadun parantamiseen, oppimiseen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Myönteinen lopputulos ei kuitenkaan synny pelkän ohjelmistohankinnan mukana, vaan se riippuu siitä, millaisilla tavoitteilla ja säännöillä teknologia otetaan käyttöön.
Espoon osaamiskeskittymä kohtaa muutoksen kahdelta suunnalta
Espoon kaupungin mukaan kaupungin innovaatioympäristöön kuuluu johtavia yrityksiä sekä Aalto-yliopiston ja VTT:n kaltaisia tutkimusorganisaatioita. Tämän vuoksi tekoälyn työelämävaikutukset näkyvät Espoossa sekä teknologian kehittämisenä että sen käyttöönottona muilla aloilla.
Sama organisaatio voi hyötyä tekoälystä ja joutua samalla ratkaisemaan vaikeita henkilöstökysymyksiä. Uusia tuotteita, yrityksiä ja osaamistarpeita voi syntyä, vaikka osa vanhoista työtehtävistä vähenee. Kasvu ja rakennemuutos eivät siten sulje toisiaan pois.
Työpaikan keskustelurunko
Tekoälyn käyttöönottoa voidaan tehdä näkyvämmäksi kolmella käytännön vaiheella:
- Työtehtävät kartoitetaan. Organisaatio määrittelee, mitä tekoäly saa tehdä ja mitkä ratkaisut säilyvät ihmisen vastuulla.
- Tarkistaminen ja vastuu sovitaan. Työntekijän pitää tietää, kuka vastaa virheestä ja kuinka tekoälyn tuottama sisältö tarkastetaan.
- Hyödyn käyttö päätetään. Säästynyt aika voidaan suunnata parempaan palveluun, oppimiseen, työkuorman vähentämiseen tai tuotannon kasvattamiseen.
Selkeä keskustelu vähentää tilannetta, jossa työntekijät joutuvat arvaamaan, onko tekoälyn tarkoitus auttaa heitä vai korvata heidän työnsä. Samalla yritys saa realistisemman kuvan siitä, missä teknologia tuottaa oikeaa arvoa ja missä se lisää tarkistamisen tarvetta.
Varoitus haastaa tekemään valintoja ajoissa
Schölkopfin näkemys ei kerro, että suuri työttömyys olisi väistämätön. Se nostaa esiin mahdollisuuden, johon työmarkkinoiden, yritysten ja päättäjien pitäisi varautua ennen kuin muutokset näkyvät laajoina henkilöstövähennyksinä.
Tekoälyn hyöty voi olla parhaimmillaan sama kuin hyvin suunnitellulla työkalulla: se poistaa raskaita välivaiheita ja jättää ihmiselle enemmän tilaa harkintaan, vastuuseen ja kohtaamiseen. Tämä edellyttää kuitenkin, että tehokkuuden lisäksi seurataan työn laatua, jaksamista ja syntyvän hyödyn jakautumista.
