THL: vain viisi prosenttia nuorista yltää kasvis-, marja- ja hedelmäsuositukseen
Espoo, 26.8.2026. Vain viisi prosenttia suomalaisnuorista syö kasviksia, marjoja ja hedelmiä kansallisen suosituksen mukaisesti, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ensimmäinen valtakunnallinen nuorten ravitsemustutkimus.
THL julkaisi tutkimuksen tulokset 26.8.2026. Kasvisten, marjojen ja hedelmien päivittäinen käyttö jää nuorilla keskimäärin noin puoleen 500–800 gramman suosituksesta. Samalla punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttö ylittää suosituksen 34 prosentilla tytöistä ja 89 prosentilla pojista.
Tutkimus ei sisällä Espoota koskevaa erillistä tulosta. Se kuvaa valtakunnallista tilannetta, jota voidaan hyödyntää myös Espoon kouluissa, oppilaitoksissa ja perheissä tehtävän ravitsemustyön pohjana.
Lautasella näkyy kaksi vastakkaista suuntaa
Viisi prosenttia nuorista saavutti kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttösuosituksen.
Noin puolet tavoitteesta oli nuorten keskimääräinen kasvisten, marjojen ja hedelmien päivittäinen käyttö.
Enintään 350 grammaa viikossa on punaiselle lihalle ja lihavalmisteille annettu kansallinen suositus. Sen ylitti noin kolmannes tytöistä ja lähes yhdeksän kymmenestä pojasta.
Nuoret söivät liian vähän myös täysjyväviljaa, palkokasveja ja kalaa. Tytöt käyttivät energiansaantiinsa suhteutettuna enemmän kasviksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljaa kuin pojat. Pojat puolestaan söivät enemmän lihaa ja maitovalmisteita.
Kouluasteiden välillä on eroja
Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret söivät tutkimuksessa vähemmän marjoja ja hedelmiä kuin yläkoululaiset ja lukiolaiset. He käyttivät samalla enemmän lihaa, lihavalmisteita ja energiajuomia.
THL arvioi erojen tukevan havaintoa siitä, että terveyserot alkavat muodostua jo nuoruudessa. Kyse ei ole vain yksittäisen nuoren tiedoista tai tahdonvoimasta. Valintoihin vaikuttavat ruoan hinta, saatavuus, markkinointi, koulupäivän rytmi ja se, mitä vaihtoehtoja lähiympäristössä on helposti tarjolla.
Arjen neljä vipua
- Tee hyvästä vaihtoehdosta näkyvä. Hedelmät, pilkotut kasvikset, marjat ja täysjyväleipä tulevat helpommin syödyiksi, kun ne ovat valmiina ja nopeasti saatavilla. Tarkoitus ei ole rakentaa täydellistä ruokavaliota yhdellä kertaa, vaan tehdä tavallisesta välipalasta hieman monipuolisempi.
- Pidä ruokailurytmi ennakoitavana. Säännöllinen aamupala, kouluruoka, välipala ja päivällinen voivat vähentää tilannetta, jossa päivän energiantarve täytetään nopeasti energiajuomilla, makeisilla tai runsaasti suolaa ja rasvaa sisältävillä välipaloilla.
- Anna nuorelle vaikutusvaltaa. Uusi kasvisruoka tulee todennäköisemmin kokeilluksi, kun nuori saa osallistua reseptin, lisukkeen tai valmistustavan valintaan. Pakottamisen sijaan samaa raaka-ainetta voi tarjota myöhemmin toisessa muodossa.
- Muuta ympäristöä, älä vain ohjeita. Kouluissa ja oppilaitoksissa voidaan kiinnittää huomiota ruokailuun varattuun aikaan, ruoan houkuttelevaan esillepanoon, terveellisten välipalojen saatavuuteen sekä siihen, että oppilaat pääsevät osallistumaan ruokapalvelujen kehittämiseen.
Yksilö ei rakenna ruokaympäristöä yksin
THL korostaa yhteiskunnallisten toimien tarvetta. Sen esittämiä keinoja ovat lapsiin ja nuoriin kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen, terveysperusteinen elintarvikeverotus ja terveellisten tuotteiden saatavuuden parantaminen.
THL ehdottaa lisäksi energiajuomien myynnin kieltämistä alle 18-vuotiaille. Kyseessä on tutkimuslaitoksen esitys, ei 26.8.2026 voimassa oleva valtakunnallinen myyntikielto.
Kunnilla, ruokapalveluilla ja oppilaitoksilla on puolestaan vastuu suositusten mukaisen koulu- ja opiskelijaruokailun järjestämisestä. Ruokakasvatusta voidaan vahvistaa sekä oppitunneilla että käytännön ruoanvalmistuksessa ja hankintataitojen harjoittelussa.
Tutkimus kattoi 22 kuntaa
Nuorten ravitsemustutkimus toteutettiin lukuvuonna 2024–2025 kouluissa ja oppilaitoksissa eri puolilla Suomea. Mukana oli 22 kuntaa sekä 12–20-vuotiaita nuoria peruskoulun 7.–9. luokilta ja toisen asteen ensimmäiseltä ja toiselta vuosikurssilta.
Ruoankäyttöhaastatteluihin osallistui 1 975 nuorta eli 33 prosenttia kutsutuista. Taustakyselyyn vastasi 1 839 nuorta. Osallistumisaste on hyvä huomioida tuloksia tulkittaessa, sillä osallistuneet voivat poiketa jollakin tavalla nuorista, jotka eivät lähteneet tutkimukseen mukaan.
Pienikin muutos voi kasvaa tavaksi
Tulosten tarkoituksena ei ole leimata nuoria tai asettaa koteja paremmuusjärjestykseen. Ruokavalio rakentuu sadoista arjen valinnoista sekä ympäristöstä, jossa valinnat tehdään.
Kun terveellinen vaihtoehto on edullinen, helposti saatavilla ja hyvänmakuinen, sen valitseminen ei vaadi joka kerta erillistä päätöstä. Tässä kouluilla, kodeilla, kaupoilla ja päättäjillä on yhteinen mahdollisuus muuttaa suuntaa.
