Palaute 25 espoolaiskoulusta kertoo ryhmä- ja tunnetaitojen vahvistumisesta

Palaute 25 espoolaiskoulusta kertoo ryhmä- ja tunnetaitojen vahvistumisesta
Neljäsluokkalaiset työskentelevät ryhmätyötehtävässä pöydän ääressä opettajan johdolla. Kuva: Sirpa Päivinen.

Espoo, 18.8.2026. Espoon kaupungin ja Espoon seurakuntayhtymän yhteisessä Luokka loistamaan -hankkeessa mukana olleet oppilaat ja opettajat arvioivat ryhmä- ja tunnetaitojen vahvistuneen. Espoon seurakuntayhtymä julkaisi palautetuloksia 18.8.2026.

25 koulua. Noin 1 300 viidesluokkalaista. Noin 60 opettajaa. Hankkeen kahden ensimmäisen lukuvuoden tilannekuva perustuu keväällä 2026 kerättyihin oppilas- ja opettajavastauksiin.

Lähes puolet vastanneista oppilaista koki, että heidän yhteistyötaitonsa sekä tietonsa tunteista ja tarpeista olivat parantuneet jonkin verran tai paljon. Opettajien vastauksissa nousivat esiin myönteinen vuorovaikutus, yhteistyö ja luokan yhteisöllisyys.

Oppilaat painottivat yhdessä tekemistä

Oppilaiden mukaan myönteistä kehitystä tapahtui erityisesti työskentelyssä erilaisten luokkatovereiden kanssa, joustamisessa, kannustamisessa ja myötätunnossa.

Suosituimpia työskentelymuotoja olivat yhteisölliset leirikeskuspäivät sekä toiminnalliset ja elämykselliset harjoitukset. Tunteita ja vuorovaikutusta ei käsitelty vain keskustelemalla, vaan taitoja harjoiteltiin konkreettisissa ryhmätilanteissa.

Tällainen oppiminen voi tehdä abstrakteista käsitteistä ymmärrettävämpiä. Myötätunto, oman olon säätely tai jämäkkyys muuttuvat käytännön taidoiksi vasta silloin, kun niitä kokeillaan turvallisessa tilanteessa muiden kanssa.

Opettajat havaitsivat muutoksia luokkayhteisössä

Noin 60 opettajan palautteissa korostuivat tunne- ja vuorovaikutustaidot, yhteishenki, ryhmäytyminen ja ulkopuolisen ohjaajan tuoma tuki. Osa opettajista kertoi saaneensa uusia työvälineitä haastavien tilanteiden kohtaamiseen.

Palautteissa tunnistettiin samalla työn rajat. Pitkittyneet kiusaamis- ja konfliktitilanteet eivät yleensä ratkea yksittäisellä oppitunnilla tai lyhyellä harjoituksella, vaan ne vaativat pitkäjänteistä yhteistyötä oppilaiden, koulun henkilöstön ja kotien välillä.

Hankkeen vahvuus näyttää palautteen perusteella olevan säännöllisyydessä. Tunne- ja yhteistyötaitoja on käsitelty osana koulupäivää kahden lukuvuoden ajan sen sijaan, että aihe jäisi yhteen teemapäivään.

Palaute on lupaavaa, mutta ei vertailututkimus

Tuloksia on perusteltua lukea osallistujien kokemuksina. Tiedote kuvaa oppilaille ja opettajille tehtyjä palautekyselyjä, ei tutkimusasetelmaa, jossa hankekoulujen kehitystä olisi verrattu samanlaisiin kouluihin ilman hanketta.

Vastaukset kertovat, millaisia muutoksia osallistujat itse havaitsivat. Ne eivät yksin osoita, kuinka suuri osa muutoksesta johtui hankkeesta tai kuinka pysyviä taidot ovat. Tätä varten tarvittaisiin pidempää seurantaa, yhtenäisiä mittareita ja vertailutietoa.

Palautteen laajuus tekee havainnoista silti käyttökelpoisia toiminnan kehittämisessä. Kun noin 1 300 oppilaan ja 60 opettajan vastauksissa toistuvat samansuuntaiset teemat, niiden perusteella voidaan tunnistaa harjoituksia, joita kannattaa arvioida tarkemmin ja jatkaa.

Materiaalit avattiin kaikkien käyttöön

Luokka loistamaan -hanke on julkaissut tuntisuunnitelmansa ja tehtävänsä vapaasti ladattavassa materiaalipankissa. Sisällöt on suunniteltu ensisijaisesti 10–12-vuotiaille, mutta niitä voi soveltaa myös muille ikäryhmille.

Teemoihin kuuluvat myönteinen ilmapiiri, tunteet, oman olon säätely, kaveritaidot, myötätunto, ryhmäilmiöt, tarpeet, arjen valinnat, jämäkkyys sekä omien vahvuuksien tunnistaminen. Materiaaleja voivat käyttää koulujen lisäksi esimerkiksi järjestöt ja harrastusryhmät.

Vuosina 2024–2027 toteutettava hanke on osa koulupäivää ja perusopetuksen opetussuunnitelman mukaista toimintaa. Vaikka hankkeen rahoittaa ja toteuttaa Espoon evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä, opetus on tiedotteen mukaan uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja poliittisesti sitouttamatonta.

Myönteinen palaute ei vielä ratkaise kaikkia luokkayhteisöjen haasteita. Se antaa kuitenkin perustan jatkotyölle: toimiviksi koettuja harjoituksia voidaan levittää, niiden vaikutuksia seurata pidempään ja sisältöjä kehittää oppilaiden sekä opettajien havaintojen pohjalta.

Lähteet