JHL varoittaa palvelupaineista Espoossa – vähennystarve enintään 300 henkilötyövuotta
Espoo, 18.8.2026. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL varoittaa, että Espoon ja Vantaan suunnittelemat henkilöstövähennykset voivat kasvattaa työntekijöiden työkuormaa ja heikentää kaupunkien palveluja. Liitto julkaisi kannanottonsa 18.8.2026.
JHL:n tiedotteessa mainittu 500 uhattuna olevaa työpaikkaa on Espoon ja Vantaan yhteisluku. Espoon kaupungin oma arvio on enintään 300 henkilötyövuoden vähennystarve. Henkilötyövuosi kuvaa työpanoksen määrää, joten luku ei automaattisesti tarkoita 300 yksittäisen työntekijän irtisanomista.
Huoli kohdistuu opetusta ympäröiviin palveluihin
Espoon kaupungilla on noin 11 000 työntekijää. Kaupunki on ilmoittanut, ettei mahdollisia henkilöstön vähentämistoimia lähtökohtaisesti esitetä perusopetuksen, lukioiden ja varhaiskasvatuksen suoriin opetus- ja kasvatustehtäviin. Rajauksen piirissä on arviolta noin 8 000 työ- tai virkasuhdetta.
JHL muistuttaa, että koulut, päiväkodit ja muut julkiset palvelut tarvitsevat varsinaisen opetuksen lisäksi muun muassa siivousta, kiinteistönhoitoa, ruokapalveluja, hallintoa ja teknistä tukea. Liiton huoli ulottuu myös kirjastoihin, liikuntapaikkoihin ja kulttuuripalveluihin.
JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström korostaa, että kirjastojen, liikuntapaikkojen ja konserttisalien toiminta edellyttää ammattitaitoista henkilökuntaa.
Kaupunki tavoittelee 10 miljoonan euron vuosisäästöä
Espoon yhteistoimintaneuvottelujen on määrä alkaa 2.9.2026 ja kestää vähintään kuusi viikkoa. Kaupungin tavoitteena on enintään kymmenen miljoonan euron vuosittainen säästö henkilöstökuluissa.
Jo päätetty: kaupunki käynnistää neuvottelut, jotka koskevat koko henkilöstöä. Suorat opetus- ja kasvatustehtävät on lähtökohtaisesti rajattu mahdollisten vähennystoimien ulkopuolelle.
Vielä avoinna: vähennysten lopullinen määrä, kohdentuminen ja käytettävät keinot ratkaistaan vasta neuvottelujen jälkeen. Kaupungin mukaan ensisijaisia vaihtoehtoja irtisanomisille ovat eläköityminen, vapaaehtoiset siirtymiset toisiin tehtäviin ja henkilöstön muu vaihtuvuus.
Enimmäisarvo ei siten ole valmis henkilöstöpäätös. Neuvottelujen aikana voidaan vielä löytää ratkaisuja, joilla vähennysten määrää tai niiden vaikutuksia pienennetään.
Hyvä tilinpäätöstulos ei poistanut rahoituspainetta
JHL perustelee kritiikkiään osittain Espoon vuoden 2025 tilinpäätöksellä, jonka tulos oli noin 110,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Yksittäinen tulosluku ei kuitenkaan kuvaa koko taloustilannetta.
Espoon kaupungin mukaan tulosta paransivat erityisesti poikkeuksellisen suuret rahoitustuotot. Niitä kertyi noin 67 miljoonaa euroa, mikä oli yli 40 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Samanaikaisesti verotulot jäivät yli 30 miljoonaa euroa tavoitteesta ja toimintamenot kasvoivat 5,6 prosenttia eli 76 miljoonaa euroa.
Kaupunki totesi tilinpäätöksen yhteydessä, etteivät vuosikate ja tulos riittäneet kokonaan toiminnan ja investointien rahoittamiseen. JHL ja kaupunki katsovat siksi samaa tulosta eri näkökulmista: liitto painottaa ylijäämää ja palvelujen työvoimatarvetta, kun taas kaupunki korostaa rakenteellista rahoitusvajetta ja menojen kasvua.
Ratkaisevaa on vaikutusten arviointi
Neuvottelujen tuloksia ei ole vielä tiedossa. Palvelujen heikkeneminen tai tietyn työmäärän siirtyminen jäljelle jääville työntekijöille ei ole tässä vaiheessa vahvistunut seuraus, vaan JHL:n esittämä riski.
Riskin hallinta edellyttää palvelukohtaisia vaikutusarvioita. Pelkän henkilöstömäärän lisäksi on tarkasteltava työtehtäviä, sairauspoissaoloja, henkilöstön vaihtuvuutta, jonojen kehitystä ja palvelujen saavutettavuutta.
Kuuden viikon neuvottelujakso tarjoaa mahdollisuuden vertailla vaihtoehtoja ennen lopullisia päätöksiä. Luonnollisen poistuman hyödyntäminen, tehtävien uudelleenjärjestely ja henkilöstön osallistuminen suunnitteluun voivat pienentää äkillisten irtisanomisten tarvetta. Samalla on huolehdittava siitä, ettei säästö siirry hallitsemattomana työkuormana henkilöstölle tai odotusaikana kaupunkilaisille.
