Länsi-Uusimaa arvioi vammaispalvelupäätösten kestävän keskimäärin 31–60 vuorokautta

Länsi-Uusimaa arvioi vammaispalvelupäätösten kestävän keskimäärin 31–60 vuorokautta
Kuvituskuva – Pexels (Artem Podrez).

Espoo, 13.8.2026. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue arvioi vammaispalveluhakemuksen saapumisesta päätökseen kuluvan keskimäärin 31–60 vuorokautta. Aluekohtainen tieto sisältyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 13.8.2026 julkistamaan selvitykseen.

Luku ei kuvaa elokuun 2026 reaaliaikaista jonoa. Se perustuu hyvinvointialueen johdon marras–joulukuussa 2025 antamaan itsearvioon uuden vammaispalvelulain ensimmäiseltä voimassaolovuodelta.

Mitä Länsi-Uusimaa ilmoitti?

THL:n aluekartassa Länsi-Uudenmaan vastaus sijoittui 31–60 vuorokauden käsittelyaikaluokkaan. Kyse on keskimääräisestä ajasta hakemuksen vireille tulosta päätöksentekoon, joten yksittäinen hakemus voi valmistua tätä nopeammin tai hitaammin.

Länsi-Uusimaa ilmoitti lisäksi, että palvelutarpeen selvittämisen aloittamisessa laissa säädetyssä määräajassa oli esiintynyt jonkin verran vaikeuksia.

Hyvinvointialue arvioi myös, että vammaispalvelujen toteutuksessa esiintyi alueen sisäisiä eroja. Raportti ei erittele kartassa, kuinka suuret erot olivat Espoon ja muiden Länsi-Uudenmaan kuntien välillä.

Miten tietoa pitää tulkita?

THL toteutti kyselyn marras–joulukuussa 2025. Jokaiselta hyvinvointialueelta pyydettiin yksi vammaispalvelujen johdon koordinoima vastaus, jonka laatimiseen saattoi osallistua useita henkilöitä.

Selvitys on siten organisaatioiden itsearvio eikä asiakaskysely. Se ei kerro yksittäisten hakijoiden kokemuksista, päätösten laadusta tai siitä, kuinka pitkään hakemusten käsittely kesti 13.8.2026.

Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava myös, että kysely tehtiin ennen vammaispalvelulain soveltamisalan tarkennusta, joka tuli voimaan 1.1.2026.

Mitä valtakunnallinen selvitys osoittaa?

Kaikki 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki vastasivat THL:n kyselyyn. Alueet arvioivat useimpien uuden vammaispalvelulain mukaisten palvelujen järjestämisen edenneen ilman merkittäviä ongelmia.

Asiakkaiden osallistumisen palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelmien laatimiseen arvioitiin toteutuvan pääosin hyvin. Samalla hakemusten käsittelyajat olivat vastaajien mukaan pidentyneet vuoden 2022 tilanteeseen verrattuna.

Yli puolet alueista ilmoitti jonkinasteisista vaikeuksista kiireettömien vammaispalvelupäätösten toimeenpanossa. Haasteita yhdistettiin muun muassa henkilöstöresursseihin, uuden lainsäädännön omaksumiseen ja palvelujen saatavuuteen.

THL jatkaa uuden lain vaikutusten seurantaa vuoden 2027 loppuun. Vammaisjärjestöjen asiantuntijoille suunnattu kysely on tarkoitus toteuttaa syksyllä 2026 ja hyvinvointialuekysely uudelleen vuonna 2027.

Mistä Espoossa aloitetaan?

Vammaispalveluja voi hakea, jos vamma tai pitkäaikainen sairaus vaikeuttaa arkea eivätkä muut palvelut riitä vastaamaan yksilölliseen tarpeeseen. Tuki voi liittyä esimerkiksi liikkumiseen, asumiseen, henkilökohtaiseen apuun, kommunikointiin, opiskeluun tai työntekoon.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue suosittelee ensisijaisesti sähköistä hakemusta. Hakemuksen voi tarvittaessa toimittaa myös paperilla, Lunnan postilaatikon kautta tai postitse.

Hakemukseen tarvitaan asiakirja, josta ilmenevät vamma tai sairaus ja niiden vaikutukset toimintakykyyn. Uutta lääkärinlausuntoa ei hyvinvointialueen ohjeen mukaan yleensä tarvita, jos ajantasaiset tiedot löytyvät olemassa olevasta lausunnosta tai hoitokertomuksesta.

Hakemukseen voi liittää myös oman kuvauksen arjen tilanteista. Konkreettiset esimerkit liikkumisesta, kommunikoinnista, työstä, opiskelusta tai päivittäisistä toimista auttavat palvelutarpeen yksilöllisessä arvioinnissa.

Hakemuksen käsittelyaika on tärkeä mittari, mutta palvelun onnistuminen ratkaistaan myös päätöksen sisällössä, asiakkaan kuulemisessa ja siinä, saadaanko myönnetty tuki käytännössä järjestettyä. THL:n jatkoseuranta voi antaa vuosina 2026–2027 tarkemman kuvan siitä, ovatko käsittely ja alueellinen yhdenvertaisuus kehittyneet.

Lähteet