Verotusta arvioidaan laajasti, mutta päätöksiä korotuksista ei ole tehty
Espoo, 10.8.2026. Valtiovarainministeriö valmistelee kartoitusta, jossa tarkastellaan Suomen verojärjestelmää ja mahdollisia veronkorotuksia seuraavalle hallituskaudelle. Kyse on valmistelusta ja vaihtoehtojen kokoamisesta: yksittäisestä veronkorotuksesta, aikataulusta tai euromäärästä ei ole tehty päätöstä.
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Terhi Järvikare kertoi valmistelusta ministeriön 10.8.2026 julkaisemassa kolumnissa. Kartoitus liittyy laajempaan virkamiesvalmisteluun, jolla seuraavalle hallitukselle kootaan vaihtoehtoja julkisen talouden vahvistamiseen.
Onko veronkorotuksista päätetty?
Ei ole. Valtiovarainministeriö valmistelee vaihtoehtoja, mutta seuraava hallitus ja eduskunta päättävät mahdollisista veromuutoksista myöhemmin.
Ministeriön julkaisu ei muuta vuoden 2026 verokortteja, arvonlisäverokantoja tai kotitalouksien muita veroja. Espoolaisen ei tarvitse tehdä ilmoituksen vuoksi muutoksia omaan verotukseensa tai taloudenpitoonsa.
Valmistelun tarkoituksena on tuoda päätöksentekoon useita vaihtoehtoja ja arvioida ennakolta niiden verotuottoja sekä vaikutuksia talouskasvuun.
Mitä veroja kartoituksessa tarkastellaan?
Kartoitus käsittelee verojärjestelmää laajasti. Järvikare nostaa kirjoituksessaan esiin ansiotuloverotuksen ja arvonlisäverotuksen, koska niillä on suuret veropohjat ja niistä kertyy valtiolle huomattavasti tuloja.
Tämä ei tarkoita, että ansiotuloveron tai arvonlisäveron korottamisesta olisi jo sovittu. Järvikare arvioi kuitenkin, että suuren sopeutustarpeen vuoksi näitä verolajeja voi olla vaikea jättää kokonaan tarkastelun ulkopuolelle.
Ministeriön mukaan mahdollisia korotuksia pitäisi arvioida myös talouskasvun, työnteon kannustimien, ennustettavuuden ja pitkän aikavälin verotuottojen näkökulmasta.
Kuinka suuresta sopeutuksesta puhutaan?
Valtiovarainministeriön joulukuussa 2025 laatiman arvion mukaan Suomen julkisen talouden sopeutustarve olisi vuoteen 2031 mennessä vähintään noin kahdeksan miljardia euroa.
Arvio ei ole lopullinen. Ministeriö huomauttaa, että summa muuttuu talousnäkymien, korkojen, työllisyyden, julkisten menojen ja uusien ennusteiden mukana.
Järvikare perustelee verovaihtoehtojen tarkastelua myös EU:n finanssipoliittisilla säännöillä. Hänen mukaansa julkista taloutta on vahvistettava suorilla toimilla, kuten menojen vähentämisellä tai verotulojen kasvattamisella, eikä toimia voida siirtää kokonaan tarkastelujakson loppuun.
Milloin kokonaisuus tarkentuu?
Valtiovarainministeriö julkaisee lokakuussa 2026 virkapuheenvuoron, jossa se käsittelee seuraavan hallituskauden yhteiskunnallisia ja taloudellisia haasteita. Samassa yhteydessä ministeriö tuo esiin tietoon perustuvia ratkaisuvaihtoehtoja.
Virkapuheenvuoron lisäksi valmisteilla ovat meno- ja rakennekartoitus sekä verokartoitus. Tarkoitus on koota päätöksentekijöille laaja valikoima toimia sen sijaan, että ministeriö esittäisi vain yhtä valmista sopeutusmallia.
Miten uutista kannattaa lukea kotitaloudessa?
Uutinen kertoo tulevan talouspolitiikan valmistelusta, ei välittömästä muutoksesta. Kotitalouden budjettia ei siksi kannata rakentaa yhden mahdollisen verovaihtoehdon varaan.
Seurannan kannalta olennaisia vaiheita ovat lokakuussa 2026 julkaistava virkapuheenvuoro, seuraavan hallituksen ohjelma sekä myöhemmin annettavat lakiesitykset. Vasta hyväksytyt lait muuttavat verotusta.
Valmisteluun liittyvä avoimuus voi parhaimmillaan vähentää epävarmuutta. Kun vaihtoehtojen tuotot, haitat ja vaikutukset arvioidaan etukäteen, poliittisia päätöksiä voidaan vertailla selkeämmin ja äkillisten muutosten riski pienenee.
