Hepokorven datakeskus yhdistää sähkön, verkon ja kaukolämmön – megawattiluku ei kerro koko kuvaa

Hepokorven datakeskus yhdistää sähkön, verkon ja kaukolämmön – megawattiluku ei kerro koko kuvaa
Kuvituskuva – Pexels (panumas nikhomkhai).

Espoo, 9.8.2026. Hepokorpeen rakentuva datakeskus tekee valtakunnallisesta sähkö- ja datakeskuskeskustelusta konkreettisen Espoossa. Hanke tarvitsee runsaasti sähköä, mutta sen jäähdytyksessä syntyvää lämpöä on tarkoitus siirtää kaukolämpöverkkoon.

Verkkouutiset julkaisi 9.8.2026 Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Jussi Kangasharjun haastattelun datakeskusten kasvusta. Hänen mukaansa keskeinen riski ei ole yksittäinen keskus, vaan hankkeiden hallitsematon kokonaismäärä ja sen vaikutus sähköverkkoon.

Suomeen on ilmoitettu lähes sata uutta datakeskushanketta. Ilmoitetut megawatit eivät kuitenkaan automaattisesti tarkoita toteutuvaa sähkönkulutusta. Kaikki hankkeet eivät välttämättä valmistu, eikä rakennettu kapasiteetti ole jatkuvasti täydessä käytössä.

Neljä mittaria Espoon hankkeelle

Toteutuva sähköteho
Rakennusvaiheessa ilmoitettu enimmäisteho ei ole sama asia kuin keskuksen jatkuva kulutus. Ratkaisevaa on myöhemmin mitattu keski- ja huipputeho.
Sähköverkon kapasiteetti
Suuret kulutuskohteet voivat vaatia uusia yhteyksiä ja vahvistuksia. Samalla on ratkaistava, miten investointien kustannukset jaetaan.
Talteen otettu lämpö
Hepokorven keskuksen jäähdytyksessä syntyvää lämpöä on tarkoitus hyödyntää Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpöverkossa.
Todellinen paikallinen hyöty
Arvioinnissa on erotettava rakentamisvaiheen työ, pysyvät työpaikat, verotulot, energiavaikutukset ja muu alueelle jäävä taloudellinen hyöty.

Megawatti on katto, ei mittarilukema

Datakeskushankkeista kerrotaan usein niiden sähköliittymän tai suunnitellun kapasiteetin megawatteina. Luku kuvaa yleensä mahdollista enimmäistasoa, ei ympärivuotista kulutusta.

Helsingin yliopistossa laaditun raportin mukaan julkisessa keskustelussa sekoitetaan helposti liittymäkapasiteetti, laskennallinen enimmäisteho ja toteutuva sähkönkäyttö. Ero on tärkeä, sillä sähköjärjestelmän kuormitus riippuu siitä, kuinka suuri osa keskuksesta valmistuu ja kuinka tehokkaasti sitä käytetään.

Datakeskusala on arvioinut keskusten voivan käyttää vuonna 2030 noin 7–8 prosenttia Suomen sähköstä. Kyse on toimialan arviosta, ei varmistuneesta lopputuloksesta. Kulutus riippuu rakentamispäätöksistä, palvelujen kysynnästä, laitteiden energiatehokkuudesta ja keskusten käyttöasteesta.

Hukkalämpö muuttaa Espoon yhtälöä

Espoon kaupunki myönsi maaliskuussa 2025 Microsoft 3465 Finland Oy:lle toisen rakennusluvan Hepokorven datakeskusta ja sitä tukevia rakennuksia varten. Kaupunki oli aiemmin myynyt alueelta maata hankkeelle.

Datakeskuksen palvelimet tuottavat lämpöä, joka on tavallisesti poistettava jäähdytyksellä. Hepokorvessa lämpö on tarkoitus ottaa talteen ja siirtää Fortumin kaukolämpöjärjestelmään sen sijaan, että se vapautettaisiin ympäristöön.

Fortumin arvion mukaan Espoon ja Kirkkonummen uudet datakeskukset voivat täydessä laajuudessaan tuottaa noin 40 prosenttia alueen vuotuisesta kaukolämmön tarpeesta. Yhtiö arvioi, että noin 75 prosenttia keskusten vuosittaisesta hukkalämmöstä voidaan hyödyntää. Kesällä osuus jää pienemmäksi, koska rakennusten lämmitystarve on vähäinen.

Arvio on hanketoimijan ennuste. Toteutunut lämpömäärä riippuu datakeskusten valmistumisesta, käyttöasteesta, lämpöpumppujen toiminnasta ja kaukolämmön kysynnästä.

Sähköverkon kustannukset jäävät ratkaistaviksi

Verkkouutisten haastattelussa Kangasharju nostaa esiin kysymyksen siitä, kuka maksaa datakeskusten vuoksi tarvittavat sähköverkon vahvistukset. Hänen näkemyksensä mukaan datakeskusoperaattoreiden pitäisi osallistua nykyistä selvemmin lisäkapasiteetin kustannuksiin.

Kysymys ei ratkea pelkästään sillä, kuinka paljon sähköä keskus käyttää vuodessa. Verkon on kestettävä myös kulutushuiput ja tilanteet, joissa useita suuria laitoksia toimii samanaikaisesti. Siksi suunnittelussa tarvitaan tietoa sijainnista, ajoituksesta ja mahdollisuudesta joustaa sähköjärjestelmän tarpeiden mukaan.

Avoin seuranta vähentäisi vastakkainasettelua

Datakeskuksen hyötyjen ja haittojen ei tarvitse sulkea toisiaan pois. Hukkalämmön hyödyntäminen voi vähentää muuta lämmöntuotantoa, vaikka keskus samalla kasvattaisi sähkön kysyntää. Sähköverkon vahvistaminen voi olla tarpeen, vaikka ilmoitettu enimmäisteho ei koskaan toteutuisi kokonaisuudessaan.

Julkisessa seurannassa olisi hyödyllistä raportoida ainakin toteutunut sähkönkulutus, huipputehot, talteen otetun lämmön määrä, verkon vahvistamiseen käytetyt investoinnit ja niiden maksajat. Myös pysyvien työpaikkojen sekä paikallisten verotulojen kehitys olisi syytä erottaa rakentamisvaiheen vaikutuksista.

Kun päätöksenteko perustuu mitattuihin tuloksiin eikä pelkkiin suunnitelmalukuihin, Espoo pystyy arvioimaan datakeskuksen kokonaisvaikutusta hankkeen edetessä. Silloin keskustelun ei tarvitse jakautua yksinkertaiseen puolesta tai vastaan -asetelmaan.

Lähteet