Espoossa voi nähdä syvän osittaisen auringonpimennyksen 12.8.2026

Espoossa voi nähdä syvän osittaisen auringonpimennyksen 12.8.2026
Kuvituskuva – Wikimedia Commons (Santeri Viinamäki), CC BY-SA 4.0.

Espoo, 9.8.2026. Espoossa voidaan seurata syvää osittaista auringonpimennystä keskiviikkoiltana 12.8.2026, jos pilvet eivät peitä länsiluoteista taivaanrantaa. Kirkkonummen Sanomat julkaisi pimennystä koskevan alueellisen ennakon 9.8.2026.

Pimennys alkaa Espoon lähialueella noin kello 20.01 ja saavuttaa syvimmän vaiheensa noin kello 20.53. Aurinko laskee noin puoli tuntia myöhemmin, joten pimennyksen loppu jää horisontin alapuolelle.

Ursan laskelmassa Auringon kiekon halkaisijasta peittyy Helsingissä enimmillään 83 prosenttia. Espoossa osuus on käytännössä hyvin lähellä samaa tasoa.

Horisontti ratkaisee ennen välineitä

Pimennys tapahtuu hyvin matalalla iltataivaalla. Syvimmän vaiheen aikaan Aurinko on vain muutaman asteen korkeudella, joten rakennus, metsäsaareke tai mäki voi peittää sen kokonaan.

Havaintopaikka kannattaa valita siten, että lännen ja länsiluoteen suuntaan avautuu mahdollisimman esteetön näkymä. Paikkaa voi arvioida jo etukäteen samaan kellonaikaan. Jos laskevaa Aurinkoa ei näe, pimennyskään ei näy sieltä.

Kauempana horisontissa olevat pilvet voivat estää havainnon, vaikka Espoon yläpuolinen taivas näyttäisi selkeältä. Sää on siksi illan suurin epävarmuustekijä.

Turvallinen havaintoilta viidessä vaiheessa

  1. Valitse paikka ennen 12.8.2026. Tarkista esteetön näkymä länsiluoteeseen.
  2. Käytä tarkoitukseen valmistettuja auringonkatselulaseja. Tavalliset aurinkolasit eivät suojaa silmiä riittävästi.
  3. Tarkista lasien kunto. Taittuneita, naarmuuntuneita tai reiällisiä suotimia ei pidä käyttää.
  4. Suojaa optiset laitteet erikseen. Kiikari, kamera ja kaukoputki tarvitsevat laitteen eteen asennettavan asianmukaisen aurinkosuodattimen.
  5. Hyödynnä epäsuoraa katselua. Pimenevän Auringon kuvan voi heijastaa vaalealle paperille esimerkiksi pienten aukkojen avulla.

Aurinkolasit tai tumma lasi eivät riitä

Auringon säteily voi vaurioittaa verkkokalvoa nopeasti, eikä vaurio välttämättä tunnu heti. Siksi Aurinkoa ei pidä katsoa paljain silmin edes silloin, kun suurin osa sen kiekosta on Kuun peitossa.

Tavallisia aurinkolaseja, valotettua filmiä, CD-levyä tai noettua lasia ei pidä käyttää suojana. Ne voivat näyttää näkyvän valon himmeänä, mutta päästää silmälle haitallista säteilyä läpi.

Pelkkien pimennyslasien läpi ei myöskään pidä katsoa kiikarilla tai kaukoputkella. Optinen laite kokoaa Auringon säteilyä ja voi vahingoittaa sekä laseja että silmää. Suodattimen on oltava optisen laitteen etuosassa ennen kuin valo pääsee linssiin.

Ilmiötä voi seurata katsomatta Aurinkoon

Turvallinen ja helppo vaihtoehto on epäsuora havainto. Tiheän puun tai pensaan lehtien väliset pienet aukot toimivat neulanreikäkameroina. Kun niiden varjoon asetetaan vaalea paperi, pinnalle muodostuu joukko sirpin muotoisia Auringon kuvia.

Saman ilmiön voi nähdä esimerkiksi siivilän pienistä rei’istä muodostuvissa valokuvioissa. Katse suunnataan tällöin paperille tai maahan, ei Aurinkoon.

Pimennyksen aikana on täysin turvallista ulkoilla normaalisti. Ilmiö ei lisää Auringon säteilyä. Riski syntyy vain siitä, että Aurinkoa katsotaan suoraan ilman asianmukaista suojausta.

Harvinainen ilta ei vaadi täydellistä onnistumista

Pilvinen horisontti voi peittää pimennyksen, eikä säähän voi vaikuttaa. Ilmiön seuraamiseen kannattaa siksi suhtautua havaintoretkenä eikä suorituksena. Jo valon muuttuminen, puiden alle ilmestyvät sirppikuviot tai hetkeksi pilvenraosta näkyvä vaihe voivat tehdä illasta onnistuneen.

Turvallisuuden kannalta tärkein tavoite on yksinkertainen: kukaan ei katso Aurinkoa suojaamattomin silmin. Kun havaintotapa on sovittu etukäteen, myös lasten kanssa seuraaminen on rauhallisempaa.

Lähteet