Heinäkuu päättyi rankkasateeseen Espoon keskuksessa – kuukauden lämpötila pysyi tavanomaisena
Espoo, 1.8.2026. Espoon keskuksessa nähtiin voimakas rankkasade heinäkuun viimeisenä päivänä 31.7.2026, mutta koko kuukauden sääkuva oli etelärannikolla lämpötilan osalta melko tavanomainen. Ilmatieteen laitoksen 1.8.2026 julkaiseman kuukausitiedotteen mukaan heinäkuun keskilämpötila oli lähes koko maassa pitkän ajan keskiarvon tuntumassa.
Heinäkuu 2026 lukuina
- 17–18 °C: kuukauden keskilämpötila Suomen etelärannikolla.
- 15 hellepäivää: Suomessa mitattu määrä oli yhden päivän tavanomaista pienempi.
- 219,9 millimetriä: heinäkuun suurin sademäärä mitattiin Multian Karhilassa.
- 114,2 millimetriä: suurin vuorokausisade kertyi Multialla 18.7.2026.
- Noin 11 000 maasalamaa: pitkän ajan vertailumäärä on noin 36 600 salamaa.
Rankkasade päätti kuukauden Espoon keskuksessa
Suomenmaan 1.8.2026 julkaisemassa STT-uutisessa heinäkuun sateisuutta kuvitettiin Espoon keskuksessa 31.7.2026 koetulla rankkasateella. Paikallinen kuuro teki kuukauden päätöksestä näyttävän, mutta yksittäinen rankkasade ei vielä kerro koko Espoon kuukausisademäärästä.
Ilmatieteen laitoksen valtakunnallinen tiedote ei luokittele Espoon heinäkuun kokonaissademäärää poikkeukselliseksi. Kuukauden harvinaisen suuret ja poikkeukselliset sademäärät painottuivat ennen kaikkea maan länsiosiin.
Poikkeukselliset sademäärät mitattiin lännessä
Multian Karhilan havaintoasemalla vettä kertyi heinäkuun aikana 219,9 millimetriä. Samalla asemalla mitattiin 18.7.2026 vuorokauden sademääräksi 114,2 millimetriä, mikä oli kuukauden suurin Suomessa tehty vuorokausihavainto.
Ilmatieteen laitos käyttää poikkeuksellisesta sääilmiöstä tarkkaa tilastollista määritelmää. Poikkeuksellinen ilmiö toistuu samalla alueella keskimäärin enintään kolme kertaa sadassa vuodessa. Harvinainen ilmiö on sitä yleisempi, mutta silti selvästi tavallisesta poikkeava.
Paikalliset erot voivat olla suuria, koska voimakkaat kesäkuurot osuvat usein kapealle alueelle. Yhdessä kaupunginosassa voi sataa lyhyessä ajassa runsaasti samalla, kun muutaman kilometrin päässä sade jää vähäiseksi.
Lämpö ja auringonpaiste eivät kulkeneet yhdessä
Etelärannikon keskilämpötila asettui 17–18 asteeseen. Suuressa osassa maata heinäkuu oli noin 0–1 astetta vuosien 1991–2020 keskiarvoa viileämpi, mutta ero ei ollut useimmilla alueilla tilastollisesti poikkeava.
Hellepäiviä kertyi koko maassa 15, mikä oli yksi vähemmän kuin vertailukaudella keskimäärin. Kuukauteen mahtui lämpimiä jaksoja, mutta pitkä ja yhtenäinen hellekausi jäi puuttumaan.
Auringonpaistetta saatiin tavallista vähemmän. Havaintoasemien määrät vaihtelivat noin 160:n ja 300 tunnin välillä, ja etelässä auringonpaiste jäi paikoin harvinaisen vähäiseksi. Pilvisyys ei kuitenkaan merkinnyt runsasta ukkostoimintaa: maasalamoita havaittiin vain noin 11 000, kun vuosien 2002–2025 keskiarvo on noin 36 600.
Paikallinen kuuro ja kuukausitilasto kertovat eri asioista
Espoon keskuksen rankkasade oli konkreettinen muistutus siitä, kuinka nopeasti kesäinen sää voi muuttua. Kuukausitilasto puolestaan tasaa yksittäiset sateet ja näyttää, kuinka lämmin, sateinen tai aurinkoinen koko jakso oli.
Molempia havaintoja tarvitaan. Paikalliset rankkasateet auttavat tunnistamaan paikkoja, joissa hulevesi voi kerääntyä nopeasti, kun taas pitkät havaintosarjat kertovat sääolojen vaihtelusta vuodesta toiseen. Tarkka mittaustieto tukee varautumista ilman, että yhden kuuron perusteella tehdään liian pitkälle meneviä päätelmiä koko kesästä.
