Puoliso ei aina peri ilman testamenttia – yleinen oletus voi muuttaa perheen talouden
Espoo, 26.7.2026. Aviopuoliso ei automaattisesti peri kuollutta puolisoaan, jos vainajalla on lapsia tai muita rintaperillisiä. MTV Uutiset nosti 26.7.2026 esiin yleisen väärinkäsityksen, joka voi tulla perheelle vastaan vasta silloin, kun surun rinnalla pitäisi ratkaista asumiseen, omaisuuteen ja laskujen maksamiseen liittyviä kysymyksiä.
Perintöasiat kysymyksinä ja vastauksina
Periikö aviopuoliso automaattisesti?
Ei silloin, kun vainajalla on rintaperillisiä. Verohallinnon mukaan leski perii, jos hänen hyväkseen on tehty testamentti tai jos vainajalla ei ole rintaperillisiä.
Aviopuolisoiden omaisuus voidaan joutua osittamaan ennen perinnönjakoa. Osituksessa ratkaistaan, mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä vainajan kuolinpesälle. Leskelle mahdollisesti tuleva tasinko ei ole sama asia kuin perintö.
Entä avopuoliso?
Avopuoliso ei peri kumppaniaan suoraan lain perusteella. Jos avopuolisolle halutaan jättää esimerkiksi omistusoikeus asuntoon, rahavaroja tai oikeus käyttää yhteistä kotia, asiasta on tavallisesti määrättävä testamentissa.
Avopuolison asema voi olla erityisen haavoittuva silloin, kun asunto on kokonaan vainajan nimissä tai perheessä on lapsia aiemmista suhteista. Testamentin rinnalla kannattaa tarkistaa myös asunnon omistussuhteet, lainavastuut ja vakuutusten edunsaajamääräykset.
Mitä testamentilla voidaan järjestää?
Testamentilla voi määrätä, kenelle omaisuus tai sen käyttöoikeus siirtyy kuoleman jälkeen. Rintaperillisiä ei kuitenkaan voi tavallisella testamentilla kokonaan sivuuttaa, sillä heillä on oikeus lakiosaan. Lakiosa on puolet siitä perintöosuudesta, jonka rintaperillinen saisi ilman testamenttia.
Testamentti on määrämuotoinen asiakirja. Se on yleensä tehtävä kirjallisesti, ja allekirjoitushetkellä paikalla on oltava yhtä aikaa kaksi esteetöntä, vähintään 15-vuotiasta todistajaa. Todistajien pitää tietää, että kyseessä on testamentti, mutta heidän ei tarvitse tuntea sen sisältöä.
Saako puoliso hoitaa raha-asioita sairastumisen jälkeen?
Puoliso ei saa automaattisesti oikeutta käyttää toisen pankkitilejä tai hoitaa kaikkia tämän taloudellisia asioita. Tätä varten voidaan tehdä edunvalvontavaltuutus, jossa henkilö nimeää etukäteen luotetun valtuutetun.
Valtakirja on laadittava silloin, kun tekijä ymmärtää sen merkityksen. Valtuutus tulee käyttöön vasta myöhemmin, jos henkilö ei enää pysty hoitamaan asioitaan ja Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa valtuutuksen.
Asiakirjat kuntoon neljässä vaiheessa
- Kartoita perhetilanne: merkitse muistiin puolisot, lapset, aiempien suhteiden lapset sekä keskeinen omaisuus ja velat.
- Keskustelkaa tavoitteista: sopikaa, miten asuminen, päivittäiset menot ja omaisuuden käyttö halutaan turvata kuoleman tai toimintakyvyn heikkenemisen jälkeen.
- Laadi tarvittavat asiakirjat: testamentti ja edunvalvontavaltuutus palvelevat eri tilanteita, joten toinen ei korvaa toista.
- Säilytä alkuperäiset turvallisesti: kerro luotetulle läheiselle, missä asiakirjat ovat ja kenen puoleen niiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä.
Uusperheessä, kansainvälisessä perheessä, yritysomaisuutta sisältävässä tilanteessa tai huomattavien velkojen yhteydessä asiakirjat kannattaa laatia perintöoikeuteen perehtyneen lakiasiantuntijan kanssa. Ennakkosuunnittelu ei poista surua, mutta se voi vähentää epävarmuutta silloin, kun läheisten voimavarat ovat muutenkin koetuksella.
