Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue teki 127,9 miljoonan euron ylijäämän – palvelujen arjen vaikutukset jäivät yhä seurattaviksi
Espoo, 10.6.2026. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen ja merkitsi tiedoksi alkuvuoden 2026 osavuosikatsauksen. Päätös koskee myös Espoota, joka on hyvinvointialueen suurin kaupunki ja merkittävä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen käyttäjäkunta.
Tilinpäätöksen vahva numero
Hyvinvointialueen vuoden 2025 ylijäämä oli 127 934 203,12 euroa. Aluevaltuusto päätti siirtää summan edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. Talousluvut antavat alueelle liikkumavaraa, mutta ne eivät vielä yksin kerro, kuinka nopeasti palvelut koetaan arjessa saavutettaviksi.
Alkuvuosi 2026 jatkui talousarviota parempana
Osavuosikatsauksen mukaan vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen tulos oli 30,8 miljoonaa euroa. Se oli 13,8 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Koko vuoden tulokseksi ennustetaan 90,1 miljoonaa euroa, mikä olisi 30,4 miljoonaa euroa talousarviota parempi.
Kolme havaintoa päätöksestä
- Talous on vahvistunut: vuoden 2025 tilinpäätös ja alkuvuoden 2026 ennuste näyttävät ylijäämäisiltä.
- Palvelujen kehittäminen etenee: arviointikertomuksessa mainitaan digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto ja yhteistyö HUS-yhtymän sekä kuntien kanssa.
- Asukaskokemus vaatii työtä: tarkastuslautakunta huomioi, että muutokset eivät ole kaikilla osa-alueilla vielä näkyneet riittävän selkeästi tai vaikuttavasti asukkaiden arjessa.
Aloitteissa näkyivät perheiden, lasten ja nuorten tarpeet
Aluevaltuusto käsitteli myös useita aloitteita. Niissä nousivat esiin muun muassa terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukaton automaattinen seuranta, erityistä tukea tarvitsevien lasten palvelut, puheterapia, lasten ja nuorten hammashoito, ankkuritoiminta sekä nuorten työllistymispolut ja harjoittelupaikat.
Espoolaiselle tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueen talouspäätökset eivät jää vain numeroiksi valtuuston pöytäkirjoihin. Ne liittyvät neuvoloihin, terveysasemiin, suun terveydenhuoltoon, lastensuojelun ennaltaehkäisyyn, pelastuspalveluihin ja siihen, kuinka nopeasti apua saadaan silloin, kun sitä tarvitaan.
Seuraava mittari on palvelun tuntuma
Ylijäämäinen talous luo hyvän pohjan kehittämiselle. Seuraava askel on muuttaa vahvistunut talous konkreettiseksi sujuvuudeksi: lyhyemmiksi odotusajoiksi, selkeämmiksi palvelupoluiksi ja paremmaksi viestinnäksi. Talouden tasapaino on kuin rakennuksen perustus – vasta sen päälle voidaan rakentaa arjessa näkyvä palvelukokemus.
