HSY:n hanke pureutuu purkukohteiden ilkivaltaan – Espoossa kyse on myös materiaalien arvosta
Espoo, 5.6.2026. HSY julkaisi 5.6.2026 tiedotteen purkukohteiden ilkivallasta ja rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Aihe koskee pääkaupunkiseutua, myös Espoota: jos purkua odottavan rakennuksen ikkunat, ovet, tiilet, metallit tai rakenteet rikkoutuvat ennen purkupäivää, osa niiden uudesta käyttöarvosta katoaa samalla.
Tyhjä rakennus ei ole arvoton rakennus
HSY:n mukaan Suomessa puretaan vuosittain noin 7 000 rakennusta. Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa purettiin vuonna 2025 yhteensä 565 rakennusta. Tyhjillään oleviin purkukohteisiin kohdistuva ilkivalta voi tarkoittaa rikkoutuneita ikkunoita ja ovia, vahingoitettuja rakenteita, sotkettuja tiloja, varkauksia tai tulipaloja.
Ongelma ei ole vain turvallisuus- tai kustannuskysymys. Uudelleenkäyttö edellyttää, että rakennusosat säilyvät ehjinä ja hyväkuntoisina. Jos rakennus on pitkään tyhjillään, ilkivallan riski kasvaa. Rikkoutuneet ovet ja ikkunat altistavat rakennuksen myös sääolosuhteille, mikä heikentää materiaalien kuntoa.
ILKIKURI-hankkeen peruskuva
- Hankkeen nimi: Ilkivalta kuriin ja rakennusten purkumateriaalit kiertoon.
- Hankeaika: 3/2026–10/2026.
- Toteuttaja: Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.
- Hankealue: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen.
- Rahoitus: Euroopan aluekehitysrahaston avustus, valvovana viranomaisena Uudenmaan liitto.
Aikajana näyttää, missä ratkaisu syntyy
- Ennen tyhjilleen jäämistä: rakennusosien uudelleenkäyttöä voidaan arvioida jo suunnitteluvaiheessa.
- Tyhjillään olon aikana: vartiointi, rakenteellinen suojaus, nopea reagointi ja alueen seuranta voivat pienentää ilkivallan riskiä.
- Purkutyön alkaessa: ehjänä irrotettavat osat lajitellaan työmaalla uudelleenkäyttöä varten.
- Hankkeen jälkeen: ILKIKURI kokoaa tietoa ja suosituksia, joita voidaan hyödyntää myös uusissa purkuhankkeissa.
Ratkaisu on sekä tekninen että sosiaalinen
HSY:n hankkeessa tarkastellaan teknisten ratkaisujen lisäksi yhteisöllisiä toimintamalleja ja nuorten osallistamista. Tämä on tärkeä näkökulma: purkukohteen suojaaminen ei ole pelkkää aitaamista, vaan myös sitä, että alueen tuleva muutos on ymmärrettävä ja valvottu osa kaupunkia. Kun ilkivaltaa saadaan vähennettyä, purkumateriaalien kierto voi muuttua poikkeuksesta tavallisemmaksi käytännöksi.
