Espoon hyvinvointikysely kertoo vahvasta osallisuudesta, mutta erot näkyvät vähemmistöjen arjessa
Espoo, 5.6.2026. Espoon kaupunki julkaisi 5.6.2026 ensimmäisen osallisuus- ja hyvinvointikyselynsä tuloksia. Kokonaiskuva on myönteinen: valtaosalla vastaajista osallisuuden tunne on vahva, ja 66 prosenttia suhtautuu elämäänsä melko tai erittäin toiveikkaasti. Samalla kysely näyttää ryhmiä, joiden kokemus kuulumisesta, hyväksytyksi tulemisesta ja vaikutusmahdollisuuksista jää selvästi heikommaksi.
Ensimmäinen kysely antaa lähtötason
Kysely lähetettiin alkuvuodesta 2026 satunnaisesti valikoiduille espoolaisille kirjepostina. Siihen pystyi vastaamaan verkossa tai kirjeitse, ja kysely toteutettiin kymmenellä Espoon puhutuimmalla kielellä. Vastauksia kertyi 1042, joista 707 tuli kotimaankielisiltä ja 335 vieraskielisiltä vastaajilta. Lisäksi vammaisia sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia tavoitettiin järjestöjen kautta.
Poimintoja tuloksista
- Osallisuusindikaattorin keskiarvo: 75,9 asteikolla 0–100.
- Vahvin ikäryhmä: 15–19-vuotiaat, joiden keskiarvo oli 81,3.
- Matalin ikäryhmä: 20–29-vuotiaat, joiden keskiarvo oli 73,4.
- Alue-erot: Leppävaarassa keskiarvo oli 73,1 ja Espoonlahdessa 78,2.
Hyvä keskiarvo ei kerro kaikkien tarinaa
Kyselyn tärkein viesti ei ole pelkkä keskiarvo, vaan se, missä kohdassa Espoon arkea kuulumisen tunne katkeaa. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien osallisuusindikaattorin keskiarvo oli 56,6 ja vammaisten 59,1. Erittäin heikkoa osallisuutta koki 8,3 prosenttia kaikista vastaajista, mutta osuus oli selvästi suurempi useissa vähemmistöryhmissä.
Vieraskielisistä vastaajista erittäin heikkoa osallisuutta koki 11,9 prosenttia, kun kotimaankielisillä osuus oli 6,5 prosenttia. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvista vastaajista osuus oli 40 prosenttia, vammaisista 33,3 prosenttia ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista 19,7 prosenttia. Pienissä vastaajaryhmissä prosenttilukuja on syytä lukea varoen, mutta suunta on kaupungin palveluiden kannalta selvä.
Ratkaisut syntyvät kohtaamisissa
Espoon kaupungin mukaan osallisuutta ja hyvinvointia voidaan vahvistaa kaikissa kunnan palveluissa osana perustyötä. Käytännössä se tarkoittaa kuulluksi tulemisen tunnetta, saavutettavia palvelukanavia, selkeää monikielistä viestintää ja yhteisöllisyyttä vahvistavia arjen paikkoja. Hyvä uutinen on, että kysely ei jää yksittäiseksi mittaukseksi: kaupunki aikoo kehittää kyselyä ja toteuttaa sen jatkossa vuosittain.
