Kysely: kesälomien siirto elokuulle jakaa työelämässä olevat
Espoo, 30.5.2026. Koulujen kesälomien mahdollinen siirtäminen myöhemmäksi jakaa työelämässä olevia suomalaisia. Suomen Yrittäjien 30.5.2026 julkaisemassa Työelämägallupissa 35 prosenttia vastaajista kannatti ajatusta, jossa koulujen kesäloma siirtyisi muutamalla viikolla myöhemmäksi niin, että elokuusta tulisi vahvemmin lomakuukausi.
Luvut pähkinänkuoressa
- 35 prosenttia työelämässä olevista siirtäisi koulujen kesälomaa myöhemmäksi.
- 39 prosenttia vastustaa siirtoa.
- 26 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.
- 1 098 vastaajaa osallistui Verianin toteuttamaan kyselyyn 8.–18.5.2026.
Kyselyssä yrittäjät ja yksityiset ammatinharjoittajat kannattivat siirtoa keskimääräistä useammin. Suomen Yrittäjien mukaan muutos voisi tukea erityisesti matkailua ja kauppaa, mutta luvut kertovat myös epävarmuudesta: moni vastaaja pohtii vielä, miten muutos vaikuttaisi perheisiin, työpaikkoihin ja palveluiden rytmiin.
Espoon perheissä päätös ei näy vielä
Espoossa virallinen lukuvuoden 2026–2027 aikataulu on jo tiedossa. Espoon kaupungin työ- ja loma-aikojen mukaan syyslukukausi alkaa kouluissa torstaina 13.8.2026 ja kevätlukukausi päättyy lauantaina 5.6.2027. Mahdollinen valtakunnallinen kesälomamuutos ei siis ole automaattinen arjen muutos, vaan se vaatisi valmistelua ja päätöksiä ennen kuin se näkyisi paikallisissa koulukalentereissa.
Kolme arjen kohtaa
- Perheiden suunnittelu: loma-ajankohta vaikuttaa lastenhoitoon, harrastuksiin, leireihin ja vanhempien vuosilomiin.
- Työpaikkojen rytmi: jos lomat painottuvat elokuulle, työvuorosuunnittelu ja sijaisjärjestelyt voivat muuttua.
- Palveluiden kysyntä: kauppa, matkailu ja vapaa-ajan palvelut voivat hyötyä tasaisemmasta kesäkaudesta, mutta muutos vaatii ennakointia.
Seuraavaksi tarvitaan vaikutusten arviointia
Kesälomien siirtäminen ei ole vain koulukalenterin tekninen muutos. Se vaikuttaisi perheisiin, yrityksiin, kuntien palveluihin ja lasten palautumiseen kouluvuodesta. Espoon kaltaisessa suuressa kaupungissa muutos olisi hallittavissa parhaiten silloin, jos siitä päätettäisiin ajoissa ja vaikutukset selitettäisiin perheille selkeästi. Keskustelun myönteinen puoli on se, että kysely tekee näkyväksi eri ryhmien tarpeet ennen mahdollisia päätöksiä.
