Kehä III:lla jonoutuu jo ennen ruuhka-aikaa – lukija kannustaa tasaisempaan ajorytmiin

Kehä III:lla jonoutuu jo ennen ruuhka-aikaa – lukija kannustaa tasaisempaan ajorytmiin
Kuvituskuva – Wikimedia Commons (Antti Havukainen), CC BY-SA 4.0.

Espoo, 19.5.2026. Kehä III:n länsiosuudella Espoon keskuksen ja Kirkkonummen suunnan välillä liikenne jonoutuu lukijan mukaan paikoin jo ennen varsinaista ruuhka-aikaa. Toimitukseen yhteyttä ottanut päivittäinen tienkäyttäjä kertoo, että ilmiö näkyy erityisesti osuudella, jossa on vain yksi ajokaista suuntaansa.

Lukijan mukaan kyse ei ole pelkästään yksittäisistä aamuruuhkan tilanteista, vaan hitaasti etenevää liikennettä syntyy pitkin päivää. Hänen mukaansa jonoja voi muodostua toisinaan jo ennen kello kuutta aamulla, jolloin vilkkain työmatkaliikenne ei ole vielä alkanut.

Ongelmat ovat aamusta iltaan asti, jopa ennen kello kuutta aamulla, ennen kuin ruuhka-aika edes alkaa.

Nimettömänä pysyttelevä lukija

Lukija kannustaa kuljettajia pitämään ajonopeuden mahdollisimman tasaisena ja etenemään rajoituksen mukaisesti silloin, kun tie, keli ja muu liikenne sen mahdollistavat. Hänen mukaansa pahimmillaan 80 km/h:n alueella on ajettu noin 60 kilometriä tunnissa pitkän matkaa.

Yksikaistaisella tiellä yhden auton ajotapa vaikuttaa nopeasti koko liikennevirtaan. Kun turvallisia ohituspaikkoja on vähän, muuta liikennettä selvästi hitaampi eteneminen voi kasvattaa jonoa pitkälle taakse. Vaikutus korostuu Kehä III:lla, jossa liikkuu henkilöautojen lisäksi runsaasti raskasta liikennettä.

Lukijan havainnot perustuvat yksittäisen tienkäyttäjän kokemuksiin, mutta tieosuuden kuormitusta kuvaavat myös viranomaisten liikennetiedot. Väyläviraston aineiston mukaan Kehä III:n Masalan ja Majvikin kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 12 000 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus on noin 7,5 prosenttia. Espoonkartanon kohdalla Kehä III:n arkiliikennemäärä oli vuonna 2018 keskimäärin noin 24 100 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja vuoden 2030 ennuste on noin 46 000 ajoneuvoa. Luvut eivät kerro yksittäisten kuljettajien ajotavasta, mutta ne kuvaavat, miksi ennakoitava ajaminen korostuu vilkkaalla ja paikoin yksikaistaisella tieosuudella.

Nopeus valitaan tilanteen mukaan

Nopeusrajoitus antaa liikenteelle yhteisen viitteen, jonka mukaan muut tienkäyttäjät ennakoivat ajamista. Liikenneturva muistuttaa, että turvallisen nopeuden valintaan vaikuttavat rajoituksen lisäksi muun muassa tien kunto, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja liikenneolosuhteet.

Siksi hitaampi nopeus voi olla monessa tilanteessa oikea ja turvallinen valinta. Pimeys, sade, liukkaus, huono näkyvyys, ajoneuvon kunto, raskas kuorma tai epävarma liikennetilanne ovat kaikki perusteltuja syitä laskea nopeutta.

Lukijan viesti koskee ennen kaikkea tilanteita, joissa tie on selkeä, keli on hyvä ja liikenne sallii normaalin etenemisen. Hänen mukaansa tasaisempi ajorytmi helpottaisi arkea erityisesti yksikaistaisella tieosuudella, jossa yhden ajoneuvon nopeus vaikuttaa nopeasti monen muun matkaan.

Ennakoitavuus lisää turvallisuutta

Lukija kertoo nähneensä tilanteita, joissa jonossa ajavien kuljettajien maltti on pettänyt ja ohitus on tehty riskialttiisti. Hänen mukaansa haaste ei liity vain alhaiseen nopeuteen, vaan myös siihen, jos ajaminen muuttuu nykiväksi ja vaikeasti ennakoitavaksi.

Erityisesti hieman ennen Masalan liittymää Espoosta päin lukija on havainnut äkkijarrutuksia nopeusvalvontakameran kohdalla. Hänen mukaansa osa kuljettajista jarruttaa voimakkaasti, vaikka nopeus olisi jo valmiiksi alle 80 km/h:n rajoituksen.

Tarpeeton äkkijarrutus voi yllättää takana ajavat ja tehdä liikenteestä levottomampaa. Käytännössä turvallisuutta parantaa parhaiten ennakoiva, rauhallinen ja johdonmukainen ajotapa.

Aiheeton hidas ajo voi olla liikennevirhe

Tieliikennelain (729/2018) mukaan ajoneuvoa ei saa ajaa aiheettoman hitaasti eikä jarruttaa tarpeettomasti äkkiä. Lisäksi muuta liikennettä ei saa tarpeettomasti estää tai häiritä. Säännös koskee yhtä lailla perusteetonta hidasta ajoa kuin äkkijarrutuksiakin.

Poliisi on muistuttanut, että vähimmäisnopeuden alittamisesta voidaan määrätä liikennevirhemaksu, jos hidas eteneminen on perusteetonta ja häiritsee muuta liikennettä. Kyse ei siis ole vain kohteliaisuudesta tai yhteispelistä, vaan myös liikennesäännöstä.

Olennaista on, että moitittavuus seuraa ajotavasta itsestään. Aiheeton hidas ajo voi täyttää liikennerikkomuksen tunnusmerkit, vaikka muut kuljettajat eivät reagoisi siihen lainkaan – ja vaikka liikenne sujuisi jonosta huolimatta ilman vaaratilanteita. Vastuu omasta ajotavasta ei siirry takana ajaville.

Toistuvasta ja tunnistettavasta vaarallisesta ajotavasta, kuten saman ajoneuvon säännöllisestä perusteettoman hitaasta etenemisestä, voi tehdä ilmoituksen poliisille.

Kyse on yhteisestä liikennerytmistä

Liikenteen sujuvuus ei synny kiireestä, vaan ennakoitavasta ajamisesta. Kun nopeus on tasainen, turvaväli riittävä ja muu liikenne huomioidaan, ajaminen on turvallisempaa ja rauhallisempaa kaikille tienkäyttäjille.

Yksikaistaisella tieosuudella pienikin nopeusero voi näkyä nopeasti koko liikennevirrassa. Jos 80 km/h:n alueella ajetaan pitkä matka 60 km/h ilman selvää syytä, kyse ei ole vain tyylivalinnasta vaan tieliikennelain tarkoittamasta aiheettoman hitaasta ajosta.

Turvallinen ratkaisu ei kuitenkaan ole valojen väläyttely, tööttääminen, puskurissa ajaminen tai riskiohitus. Muut kuljettajat eivät ole tuomareita liikenteessä. Parempi ratkaisu on, että jokainen kuljettaja vastaa omasta ajotavastaan ja pyrkii ajamaan rauhallisesti, ennakoitavasti ja muita huomioiden.

Kehä III vaatii kuljettajilta yhteispeliä

Kehä III:n osuus Espoon keskuksen ja Kirkkonummen suunnan välillä on monelle päivittäinen työmatkareitti. Samalla väylä palvelee raskasta liikennettä ja seudun poikittaista liikkumista. Kun ajokaistoja on vain yksi suuntaansa, kuljettajien oma ajotapa korostuu.

Lukijan toive on yksinkertainen: kun tie on selkeä, keli hyvä ja liikenne sallii, etenemisen olisi hyvä olla mahdollisimman tasaista ja ennakoitavaa. Se ei tarkoita ylinopeutta eikä kiirehtimistä, vaan muiden tienkäyttäjien huomioimista – ja sitä, mitä liikennesäännöt jo edellyttävät.

Liikenteessä jokainen kuljettaja vaikuttaa muihin. Kun nopeus, turvaväli ja ajotapa tukevat yhteistä liikennerytmiä, Kehä III:n arki sujuu paremmin sekä henkilöautoilijoilta että raskaammalta liikenteeltä.

Lähteet