Ämmässuon niityt ja tekopesät näyttävät, miten kiertotalousalue voi vahvistaa luontoa
Espoo, 19.5.2026. HSY:n 19.5.2026 julkaisema tiedote nostaa Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen esiin paikkana, jossa jätehuolto, kiertotalous ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen elävät rinnakkain. Alueelle on rakennettu pääskyhotelli uhanalaisille pääskyille, tekopesiä linnuille sekä laajoja niittyjä pölyttäjille ja perhosille.
Entisen kaatopaikan päälle kasvaa uusi elinympäristö
Ämmässuolla ei ole viety asukkaiden jätettä vanhalle kaatopaikalle vuoden 2014 jälkeen. HSY kertoo perustaneensa käytöstä poistetun kaatopaikkakummun päälle jo yli 11 hehtaaria niittyjä, ja kesällä 2026 niitä tehdään lisää. Tulevien vuosien tavoite on yli 30 hehtaaria, mikä vastaa HSY:n mukaan noin 45 jalkapallokentän pinta-alaa.
Niityt eivät ole pelkkää maisemointia. Ne tarjoavat ravintoa ja elintilaa hyönteisille, pölyttäjille ja perhosille. Samalla ne auttavat palauttamaan avoimia elinympäristöjä, joiden väheneminen on yksi syy monien hyönteislajien ahdinkoon.
Kolme asiaa Ämmässuolta
- 46 pesää pääskyille: pääskyhotelli tarjoaa pesäpaikkoja räystäspääskyille ja tervapääskyille.
- Yli 11 hehtaaria niittyjä: vanhan kaatopaikan päälle on jo perustettu laajoja kukkivia alueita.
- Yli 30 hehtaarin tavoite: niittyjen pinta-alaa aiotaan kasvattaa seuraavien vuosien aikana.
Pääskyt, kattohaikara ja huuhkaja saavat apua ihmisen rakentamista pesistä
HSY:n mukaan Ämmässuolle on rakennettu pääskyhotelli, jossa on yhteensä 46 pesää. Lisäksi alueelle on tehty tekopesiä kattohaikaralle ja huuhkajalle. Räystäspääsky ja tervapääsky on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaisiksi, joten turvallisilla pesäpaikoilla voi olla merkitystä paikalliselle linnustolle.
Kattohaikaran tekopesä kertoo myös siitä, että teollinen ympäristö voi yllättää. HSY kertoo kolmen kattohaikaran vierailleen alueella vuonna 2025, ja pesäpaikkojen avulla alueesta halutaan tehdä houkuttelevampi myös niille.
Seuranta antaa tietoa onnistumisesta
Ämmässuon niityillä on seurattu perhosia ja pistiäisiä. HSY:n mukaan pistiäisiä havaittiin noin 100 lajia, ja päiväperhosia 13 lajia. Yleisin päiväperhonen oli hohtosinisiipi, jota havaittiin 140 yksilöä.
Toivoa antavaa on se, että luonnon vahvistaminen ei aina vaadi koskematonta erämaata. Myös aiemmin kuormitetut alueet voivat saada uuden tehtävän, kun niitä hoidetaan pitkäjänteisesti. Espoon näkökulmasta Ämmässuo muistuttaa, että kaupunkiluontoa voidaan rakentaa myös sellaisiin paikkoihin, joita ei perinteisesti ole pidetty luontokohteina.
