Yli 600 espoolaista kertoi, miten arjen matkat sujuvat – tuloksilla kehitetään liikkumispalveluja
Kysely paljastaa arjen matkojen pullonkaulat – yli 600 espoolaista kertoi kokemuksistaan
Espoolaiset ovat päässeet kertomaan suoraan, mikä arjen liikkumisessa toimii ja mikä ei. Pääkaupunkiseudun liikkumista selvittäneeseen kyselyyn vastasi yli tuhat asukasta, joista noin 650 espoolaista. Marraskuun lopulla julkaistut tulokset ohjaavat sitä, millaisia joukkoliikenteen ja muiden liikkumispalvelujen parannuksia kaupunki ja kumppanit seuraavaksi suunnittelevat.
Tausta: kuka vastasi ja mihin kysyttiin apua?
Kyselyllä kartoitettiin, miten ihmiset hoitavat arkisia matkoja – töihin, kouluun, harrastuksiin ja palveluihin – ja millaiset esteet vaikeuttavat joukkoliikenteen, taksien, kutsukyytejen, yhteiskäyttöautojen, sähköpotkulautojen ja kaupunkipyörien käyttöä. Vastauksissa korostuivat toimivat vaihtoyhteydet, esteettömyys sekä koettu turvallisuus joukkoliikenteessä ja asemilla.
- kyselyyn vastasi yli 1000 asukasta, joista noin 650 Espoosta
- kysely toteutettiin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, arabiaksi, venäjäksi ja selkosuomeksi
- tavoitteena oli tunnistaa arjen “pullonkauloja” liikkumisen solmukohdissa
- kysely on osa EU:n osarahoittamaa SOLMU-hanketta, joka kehittää liikkumisen palveluja pääkaupunkiseudun solmupisteissä
Kolme isointa kompastuskohtaa matkaketjuissa
Monelle espoolaiselle suurin haaste on matkaketjun “viimeinen metri”: miten päästä sujuvasti bussista junaan, ratikasta kotiovelle tai palvelusta toiseen ilman pitkiä odotuksia tai hankalia vaihtoja. Vastauksissa korostuivat erityisesti:
- tarve selkeille opasteille ja yhtenäisille pysäkkialueille
- esteettömät reitit ratikoille, busseille ja juniin eri toimintakyvyillä
- turvallisuuden tunne illalla ja ruuhka-ajan ulkopuolella
Miten tuloksia aiotaan käyttää?
Tuloksia hyödynnetään SOLMU-hankkeessa, jossa Helsinki, Espoo ja Forum Virium kehittävät solmukohtiin uusia liikkumispisteitä ja palveluja – esimerkiksi parempaa pyöräpysäköintiä, yhteiskäyttöautoja ja digitaalisia reittiopasteita.
- asukkaiden vastaukset vaikuttavat suoraan siihen, mihin parannuksia kohdistetaan (esim. pysäkkialueet, vaihtoyhteydet, esteettömyys)
- liikkumispalveluja kehitetään niin, että arjen matkat sujuisivat paremmin myös niille, joilla on liikkumis- tai toimintarajoitteita
- kysely ja sen tulokset vahvistavat ajatusta, että yksityisautoilu ei ole ainoa oletus – palveluja pyritään rakentamaan niin, että joukkoliikenne ja jaetut kyydit ovat oikeita vaihtoehtoja
- asukkailla on jatkossakin mahdollisuus vaikuttaa: tuloksia esitellään avoimessa webinaarissa 17.12.2025 ja kehityshankkeita viedään eteenpäin yhdessä yritysten kanssa
Pohdinta: Kymmenen minuuttia kyselyyn, vuosien vaikutus arkeen
Harva pysähtyy aamubussissa tai iltaratikassa ajattelemaan, että juuri tämä matka voisi muuttaa tulevaa joukkoliikennettä. Silti tämänkaltaiset kyselyt ovat kaupungeille arvokas “käyttöohje”: ne kertovat, missä kohdin järjestelmä tökkii ja milloin pieni muutos – katoksen siirto, valaistu oikopolku tai parempi aikataulu – voi helpottaa tuhansien espoolaisten arkea. Kun liikkumista kehitetään datan sijaan ihmisten kokemusten ehdoilla, kartalla ei näy vain reittejä, vaan myös arjen tarinoita.
