Tapiolan kirkko 60 vuotta – espoolaiset juhlivat betoniklassikkoa ensimmäisenä adventtina

Tapiolan kirkko 60 vuotta – espoolaiset juhlivat betoniklassikkoa ensimmäisenä adventtina
Kuvituskuva – Unsplash (Júlia Assis).

Espoossa juhlistetaan tänään Tapiolan kirkon 60-vuotissyntymäpäivää. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina järjestettävä juhlapäivä kokoaa samaan rakennukseen messun, lasten Hoosianna-kirkon ja nuorten iltakonsertin – sekä vuosikymmenten muistoja siitä, miten moderni betonikirkko on kulkenut espoolaisten elämässä arjesta juhlaan.

Adventtisunnuntain juhla – päivän ohjelma

Tapiolan kirkon juhlaviikot huipentuvat sunnuntaihin 30.11.2025. Päivä alkaa klo 10 adventin juhlamessulla, jossa on mukana myös Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka. Iltapäivällä klo 15 perheet kutsutaan lasten Hoosianna-kirkkoon, ja illalla klo 18 ohjelmassa on nuorten säestämä ja juontama “Nuorten veisut kaikille” -laulutilaisuus.

Juhlapäivä on osa 25.11.–7.12. järjestettäviä 60-vuotisjuhlaviikkoja. Kirkon käytävillä on muistonäyttely, johon on koottu paikallisten valokuvia ja tarinoita: kasteita, häitä, kuoroiltoja ja hiljaisia rukoushetkiä Tapiolan betoniseinien suojassa.

  • klo 10 adventin juhlamessu ja 60-vuotisjuhla
  • klo 15 lasten Hoosianna-kirkko
  • klo 18 Nuorten veisut kaikille -lauluilta
  • muistonäyttely avoinna juhlaviikkojen ajan kirkon aukioloaikoina

Moderni betonikirkko, joka jakaa mielipiteitä

Aarno Ruusuvuoren suunnittelema Tapiolan kirkko valmistui vuonna 1965 osaksi Tapiolan puutarhakaupungin ydintä. Pelkistetty betonijulkisivu ja korkea, hämärä kirkkosali erottuvat ympäröivien tornitalojen ja puiston keskeltä – kirkko on yhtä aikaa sekä karu että lempeä, kuin varjo mäntymetsässä keskellä kasvavaa kaupunkia.

Rakennus on jakanut mielipiteitä lähes koko olemassaolonsa ajan. Se on ollut jopa äänestyksessä Suomen rumimpien kirkkojen joukossa, mutta samaan aikaan arkkitehtuurin asiantuntijat ovat nostaneet sen yhdeksi suomalaisen modernismin merkkiteoksista. Monelle espoolaiselle se on ennen kaikkea kotikirkko: paikka, jossa on laulettu ensimmäiset Hoosiannat, pidetty nuorten leirimessu tai saateltu läheinen viimeiselle matkalle.

Peruskorjaus nosti kirkon Finlandia-ehdokkaaksi

Kirkko peruskorjattiin perusteellisesti 2020-luvun alussa. Peruskorjauksessa korjattiin 1960-luvulle tyypillisiä kosteus- ja ilmanvaihto-ongelmia, uudistettiin talotekniikkaa ja parannettiin esteettömyyttä, mutta Ruusuvuoren alkuperäinen arkkitehtuuri ja tunnelma pyrittiin säilyttämään lähes koskemattomina.

Huolellinen työ huomattiin myös arkkitehtuuripiireissä: Tapiolan kirkon peruskorjaus oli vuonna 2024 ehdolla Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi. Betonipinnat, tiiliseinät ja kirkkosalin valo ovat nyt paremmassa kunnossa kuin vuosikymmeniin, ja rakennus on valmis kantamaan uusia kerroksia espoolaisten yhteistä historiaa.

Mitä juhla kertoo tämän päivän Espoosta?

  • Juhlaviikot tarjoavat matalan kynnyksen tilaisuuksia palata “oman kirkon” äärelle – myös niille, jotka eivät ole käyneet Tapiolassa vuosiin.
  • Muistonäyttelyssä voi pysähtyä katsomaan, miltä Espoo ja espoolaisten elämä ovat näyttäneet kuudella eri vuosikymmenellä.
  • Peruskorjattu ja palkittu kirkko kertoo, että Espoo haluaa vaalia myös modernia rakennusperintöä purkamisen sijaan.
  • Perheille ja nuorille sunnuntai tarjoaa kokonaisen päivän yhteistä ohjelmaa musiikin, hiljentymisen ja kohtaamisten parissa.

Kommentti: Kun betonikirkko muuttuu muistikirjaksi

Kaupunkia voi lukea kuin kirjaa: osa sivuista on lasia ja terästä, osa puistoja ja kävelyteitä, osa betonia. Tapiolan kirkko on Espoon muistikirja, johon jokainen sukupolvi on kirjoittanut omat rivinsä – joskus tykkäämällä, joskus kritisoimalla, mutta aina suhteessa rakennukseen.

Nyt 60-vuotisjuhlassa kysymys kuuluu, millaisia rivejä seuraavaksi kirjoitetaan. Seurakunta kerää tarinoita ja valokuvia, mutta samalla espoolaisilla on mahdollisuus pysähtyä pohtimaan, millaisia rakennuksia haluamme suojella ja millaisia muistoja haluamme siirtää eteenpäin. Betoninen kirkko keskellä Tapiolaa muistuttaa, että myös 1960-luvun rohkeat kokeilut voivat olla huomisen kulttuuriperintöä.

Lähteet