Espoo, 19.3.2026. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusmallin taustalla oleva tieto nousi 19.3.2026 poikkeuksellisen näkyväksi puheenaiheeksi. THL arvioi, etteivät Kanta-palveluiden tiedot yksin riitä rahoituslaskennan pohjaksi, kun taas valtiovarainministeriön julkaisema selvitys painottaa kirjaamisen, ohjauksen ja sääntelyn korjaamista. Espoon näkökulmasta kyse ei ole etäisestä hallintokeskustelusta, vaan siitä tiedosta, jonka varaan hyvinvointialueiden rahavirtoja ja lopulta palvelukykyä rakennetaan.
Mikä 19.3.2026 muuttui keskustelussa
THL teki tiedotteessaan selväksi, että pelkkä siirtyminen Kanta-tietoihin ei poistaisi nykyisiä puutteita, koska kaikkia rahoitusmallissa tarvittavia tietoja ei sieltä saada. Samalla THL muistutti, että hyvinvointialueilta tulevan tiedon laatu vaikuttaa rahoituksen vuosittaiseen heilahteluun ja siten alueiden talouden suunnitteluun.
VM:n samana päivänä julkaisema selvitys taas korosti, että kirjaamiskäytännöissä, ohjeissa ja tietojen keruussa on alueiden välillä vaihtelua ja epäselvyyttä. Ministeriö ilmoitti myös valmistelevansa jatkotoimia, joilla virheellisten tietojen oikaisua ja koko rahoitusmallin kehittämistä viedään eteenpäin.
Espoon kannalta asia etenee näin
- Tieto kirjataan palveluissa. Sote-palveluissa syntyvät diagnoosi- ja palvelutiedot ovat osa rahoituksen taustaa.
- Rahoitus jakautuu hyvinvointialueille. Espoo kuuluu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen, joten valtakunnallisen mallin toimivuus koskee myös espoolaisten palveluympäristöä.
- Keskustelu näkyy lopulta palvelujen suunnittelussa. Jos tietopohjassa on epävarmuutta, myös alueiden taloussuunnittelu muuttuu vaikeammaksi.
Vakautta haetaan, mutta epävarmuus ei ole poistunut
THL muistutti 19.3.2026, että vuoden 2026 alusta rahoitusmalliin on tuotu vakautta laskemalla tarvekertoimet kahden vuoden keskiarvona. Se pehmentää yksittäisen vuoden tietovaihteluiden vaikutusta. Samalla virasto kuitenkin myöntää, että ohjeistuksia on syytä selkeyttää ja ristiriidat poistaa.
Espoon lukijalle olennaista on, että vaikutus kulkee aluehallinnon kautta eikä näy välittömänä palvelumuutoksena yhdessä terveyskeskuksessa tai neuvolassa. Silti 19.3.2026 julkaistu keskustelu kertoo, että hyvinvointialueiden rahoituksen perusteista käydään edelleen perustavanlaatuista korjauskierrosta.
Palvelukeskusteluun tuli uusi kerros
Kun puhutaan Espoon sote-arjesta, keskustelu pyörii usein vastaanottoajoissa, jonotuksessa tai talouden tasapainossa. 19.3.2026 nosti pöydälle vielä yhden tason: sen, miten luotettavaa taustatieto on jo ennen kuin euroja jaetaan alueiden kesken. Se on hitaasti liikkuva uutinen, mutta vaikutuksiltaan iso.
Lähteet
- THL: Kanta-palveluiden tiedot eivät riitä sote-rahoituksen laskennan aineistopohjaksi
- Valtiovarainministeriö: Selvityshenkilöt: Sote-diagnoositietojen kirjaamista ja ohjausta täytyy kehittää yhteistyössä
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue: Etusivu
- Kuvituskuva – Wikimedia Commons (Paju~commonswiki), CC BY-SA 3.0
