Luvut lyhyesti
- Kokonaisverovelka Suomessa vuoden 2025 lopussa
- Reilut 4,5 miljardia euroa.
- Pienyrittäjien osuus verovelasta
- 1,3 miljardia euroa.
- Osuus, jota ei käytännössä saada helposti perittyä
- Noin 70 prosenttia verovelasta oli varattomilla tai maksukyvyttömillä asiakkailla.
- Maksujärjestelyjen laajuus vuonna 2025
- Noin 75 000 asiakasta ja lähes 973 miljoonaa euroa järjestelyjen piirissä.
Kasvun taustalla ei ole vain heikko suhdanne
Verohallinto arvioi, että talouden yleinen heikkous näkyy verovelassa, mutta tiedotteessa korostetaan myös käytännön osaamisvajetta. Moni uusi yrittäjä ei ymmärrä riittävän hyvin ennakkoveroja, ilmoitusvelvollisuuksia tai sitä, ettei arvonlisävero ole yrityksen käytettävissä olevaa rahaa. Kun tähän yhdistyy epäsäännöllinen tulovirta, rästit voivat lähteä kasvuun nopeasti.
Juuri siksi uutinen on Espoon näkökulmasta kiinnostava. Kasvukaupungissa yritystoimintaa aloitetaan matalalla kynnyksellä, sivutuloista rakennetaan päätoimista työtä ja moni asiantuntija toimii yksin tai hyvin pienessä tiimissä. Tällöin hallinnolliset virheet eivät välttämättä näy heti, mutta ne näkyvät myöhemmin verovelkatilastoissa.
Mihin yrittäjän kannattaa kiinnittää huomiota juuri nyt
Verohallinnon viesti 19.3.2026 ei ole vain huolipuhetta, vaan myös käytännön muistutus. Jos maksuvaikeus alkaa näkyä, tilannetta ei kannata jättää odottamaan seuraavaa hyvää kuukautta. Ensimmäinen riski on, että veroihin tarkoitettu raha sekoittuu yrityksen muuhun kassaan. Toinen riski on, että ilmoitukset jäävät tekemättä ajallaan. Kolmas riski on se, että apua haetaan vasta siinä vaiheessa, kun velkaa on kertynyt useasta verolajista yhtä aikaa.
Apu kannattaa hakea ennen kuin tilanne muuttuu raskaaksi
Verohallinto muistuttaa, että yrittäjille on tarjolla neuvontaa, maksujärjestelyjä ja ohjausta talousavun piiriin. Uutisen painavin käytännön opetus on tämä: keväällä 2026 tärkein talousliike ei monelle pienyrittäjälle ole kasvuinvestointi vaan oman verorytmin saaminen kuntoon.
