Eläkeiän nostamista 70 vuoteen arvostellaan – hoitajaliitto varoittaa työkyvyn rajoista

Eläkeiän nostamista 70 vuoteen arvostellaan – hoitajaliitto varoittaa työkyvyn rajoista
Kuvituskuva – Pexels (Bulat843).

Espoo, 8.10.2026. Valtiovarainministeriön esiin nostama vaihtoehto vanhuuseläkeiän nostamisesta 70 vuoteen on saanut arvostelua hoitajaliitolta ja työeläkealalta.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer sekä Työeläkevakuuttajat TELA julkaisivat 8.10.2026 kannanotot, joissa ne nostavat esiin eläkeiän korottamiseen liittyviä riskejä.

Valtiovarainministeriö esitteli vaihtoehdon 7.10.2026 julkaistussa virkapuheenvuorossaan. Eläkeiän nostamisesta ei ole tehty päätöstä.

Eläkeikä nousisi kuusi kuukautta ikäluokkaa kohden

Ministeriön tarkastelemassa mallissa alinta vanhuuseläkeikää korotettaisiin asteittain kuusi kuukautta ikäluokkaa kohden, kunnes se saavuttaisi 70 vuotta.

Valtiovarainministeriö arvioi muutoksen voivan lisätä työllisyyttä pitkällä aikavälillä 50 000–120 000 henkilöllä.

Arvio on osa ministeriön tulevaa vaalikautta varten laatimaa virkapuheenvuoroa. Se ei tarkoita, että eläkeikää oltaisiin muuttamassa välittömästi.

Nykyisen eläkejärjestelmän mukaan vuosina 1962–1964 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Myöhemmin syntyneiden eläkeikä määräytyy elinajanodotteen kehityksen perusteella.

SuPer nostaa esiin hoitajien sairauspoissaolot

SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg pitää epärealistisena ajatusta, että kaikki lähihoitajat pystyisivät jatkamaan nykyisissä työolosuhteissa 70-vuotiaiksi.

Liiton mukaan työurien pidentämisessä on huomioitava erityisesti fyysisesti ja psyykkisesti raskaat ammatit.

SuPer viittaa julkisen alan eläkevakuuttajan Kevan tietoihin. Vuonna 2025 sairauspoissaolot lisääntyivät hyvinvointialueilla muun muassa lähihoitajilla, hammashoitajilla ja hoitotyön avustavissa tehtävissä.

Hyvinvointialueiden työkyvyttömyyden välittömät kustannukset olivat samana vuonna 575 miljoonaa euroa. Sairauspoissaolojen osuus kustannuksista oli noin 74 prosenttia.

Myös varhaiskasvatuksen kuormitus nousi esiin liiton kannanotossa. Kevan mukaan varhaiskasvatuksen lastenhoitajilla oli vuonna 2025 kunta-alan ammattiryhmistä eniten sairauspoissaoloja.

Työeläkeala epäilee uudistuksen vaikutuksia

Työeläkevakuuttajat TELAn pääekonomisti Mikko Mäkinen huomauttaa, että eläkeikä nousee Suomessa jo nykyisen järjestelmän perusteella.

Uusi malli nopeuttaisi nousua. TELAn mukaan se lyhentäisi odotettavissa olevaa eläkeaikaa ja voisi kaventaa työntekijöiden mahdollisuuksia valita eläkkeelle siirtymisen ajankohta.

Mäkinen nostaa esiin myös työntekijät, joiden terveys tai työllisyystilanne ei mahdollista työuran jatkamista vanhuuseläkeikään asti.

Osa eläkeiän nostamisen vaikutuksista saattaisi tällöin näkyä työttömyysturvan tai työkyvyttömyysetuuksien käytön lisääntymisenä. Korkeampi eläkeikä ei siten välttämättä merkitse vastaavasti pidempää työuraa.

Liitto esittää työolojen parantamista

SuPer kannattaa työurien pidentämistä ensisijaisesti työoloja ja työkykyä parantamalla. Liitto ehdottaa myös vahvempia taloudellisia kannustimia niille, jotka haluavat jatkaa työssä vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen.

Myös TELA painottaa, että työssä jatkamisen mahdollisuudet vaihtelevat ammatin, terveydentilan ja työolojen mukaan.

Eläkeiän mahdollinen korottaminen edellyttäisi poliittisia päätöksiä ja lainsäädäntömuutoksia. Valtiovarainministeriön virkapuheenvuoro on valmisteluaineistoa, eikä se muuta nykyisiä eläkesääntöjä.

Lähteet