Tyhjät asunnot haastavat asumisoikeusjärjestelmää ja laki on muuttumassa
Espoo, 3.10.2026. Eduskunnan käsittelyssä oleva asumisoikeuslain muutos voisi tulevaisuudessa koskea myös Espoossa sijaitsevia asumisoikeustaloja. Kyse ei kuitenkaan olisi siitä, että tavallinen asukas menettäisi asumisoikeutensa heti talon käyttöasteen heikentyessä, vaan rajoituksista vapauttaminen edellyttäisi useiden laissa määriteltyjen ehtojen täyttymistä.
Yle nosti 3.10.2026 esiin asumisoikeusasuntojen kasvaneen vajaakäytön ja lakiesityksestä syntyneen erimielisyyden. Valtakunnallisesti noin joka kymmenes asumisoikeusasunto on tällä hetkellä joko tyhjillään tai vuokrattuna. Ylen mukaan tyhjiä asuntoja on noin 3 300 ja vuokrattuja noin 3 500.
Milloin talon asema voisi muuttua?
- Enintään kolmasosa
- Esityksen mukaisessa vajaakäyttötilanteessa asumisoikeuden haltijoita olisi talossa jäljellä enintään kolmasosa.
- Kaksi tappiollista vuotta
- Yhtenä edellytyksenä olisi, että kohde olisi ollut tappiollinen kahden vuoden ajan eikä tilanne johtuisi omistajan moitittavasta tai huolimattomasta toiminnasta.
- Viranomaisen päätös
- Rajoituksista vapautuminen ei tapahtuisi automaattisesti, vaan siihen tarvittaisiin Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen hyväksyntä.
- 1.1.2027
- Pääosa muutoksista on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2027 alussa, jos eduskunta hyväksyy esityksen.
Asukkaalle jäisi useita vaihtoehtoja
Nykyisessä järjestelmässä asumisoikeuden haltija maksaa asumisoikeusmaksun ja kuukausittaista käyttövastiketta, mutta asuntoa ei voi tavallisesti lunastaa omaksi. Lakiesitys muuttaisi tätä poikkeuksellisissa tilanteissa.
Valtioneuvoston mukaan rajoituksista vapautettavan talon asukkaalle olisi tarjottava keino jatkaa asumista tai järjestää asuminen toisella tavalla. Asumisoikeuden haltijalla voisi olla mahdollisuus lunastaa oma huoneistonsa, ja esityksessä on varauduttu myös vuokra- tai asumisoikeussopimuksen tarjoamiseen.
Asukastoimikuntien tiedonsaantioikeuksia ehdotetaan samalla vahvistettaviksi. Ne voisivat seurata talonsa käyttöasteen ja vuokrattujen asuntojen määrän kehitystä sekä antaa lausunnon ennen mahdollista vapauttamispäätöstä. Asumisoikeuden haltijoilla olisi myös mahdollisuus valittaa viranomaisen päätöksestä.
Asukkaat ja talojen omistajat katsovat riskiä eri suunnista
Suomen Asumisoikeusasukkaat -yhdistys on Ylen mukaan huolissaan siitä, että muutos voisi heikentää asumisoikeuteen perinteisesti liitettyä pysyvyyttä. Yhdistys pelkää erityisesti sitä, että ongelmiin joutuneita taloja siirtyisi nykyistä helpommin pois asumisoikeuskäytöstä.
Asumisoikeusyhtiöiden näkökulma on toinen. Ylen haastattelemat omistajatahot pitävät mahdollisuutta luopua pitkään tappiollisesta kohteesta keinona estää sen kustannusten siirtyminen muiden asumisoikeustalojen asukkaiden maksettaviksi.
Näkemysero kertoo siitä, että samassa muutoksessa punnitaan kahta asiaa: yksittäisen asukkaan asumisen jatkuvuutta ja koko asumisoikeusjärjestelmän taloudellista kestävyyttä.
Espoosta ei ole nimetty myyntiin joutuvia kohteita
Ylen tai Valtioneuvoston aineistoissa ei nimetä Espoossa sijaitsevaa asumisoikeustaloa, johon ehdotettua menettelyä oltaisiin soveltamassa. Valtakunnallisista vajaakäyttöluvuista ei siksi voi päätellä, että jokin tietty espoolainen kohde olisi siirtymässä pois asumisoikeuskäytöstä.
Jos laki hyväksytään, ratkaisevaa olisi kunkin talon oma tilanne. Pelkkä muutama tyhjä asunto ei täyttäisi Ylen kuvaamia vajaakäytön ehtoja, vaan menettely on tarkoitettu selvästi vaikeampiin ja pitkäkestoisempiin tilanteisiin.
Espoolaisen asumisoikeusasukkaan kannalta hyödyllisin tieto löytyy siksi jatkossakin omasta talosta: käyttöasteesta, vuokra-asuntojen määrästä, taloudesta ja mahdollisista peruskorjaustarpeista. Esityksen mukaiset laajemmat tiedonsaantioikeudet voisivat tehdä tämän tilanteen seuraamisesta nykyistä avoimempaa.
