Suomen korkein puurakennus valmistui Keilaniemeen
Espoo, 1.9.2026. Keilaniemeen on valmistunut 13-kerroksinen puurakenteinen toimistotalo Keilaniemen Portti. Yle kuvasi 1.9.2026 julkaisemassaan uutisvideossa työeläkevakuutusyhtiö Varman omistamaa rakennusta Suomen korkeimmaksi puurakennukseksi.
Arkkitehtitoimisto Arcon hanketietojen mukaan rakennuksen harjakorkeus on lähes 60 metriä. Maanpäällisten kerrosten lisäksi rakennuksessa on kaksi kellarikerrosta.
Keilaniemen ennestään lasi-, teräs- ja betonivaltaiseen toimistomaisemaan noussut rakennus erottuu sekä materiaaleillaan että pyöristetyllä muodollaan. Samalla se osoittaa, että puuta voidaan käyttää näkyvästi myös korkeassa ja teknisesti vaativassa toimitilarakentamisessa.
Puurakenteinen ei tarkoita kokonaan puista
Keilaniemen Porttia ei ole rakennettu yksinomaan puusta. Ramboll kuvaa kohdetta hybridirakennukseksi, jossa puu, teräs ja betoni toimivat rinnakkain.
Rakennuksen pilarit ovat liimapuuta. Teräspalkit sekä ristiinliimatuista massiivipuulevyistä valmistetut CLT-laatat muodostavat pintavalun kanssa välipohjien liittorakenteen. Porras- ja hissikuilut puolestaan ovat betonia.
Ratkaisu kertoo korkean puurakentamisen käytännöstä. Puuta hyödynnetään siellä, missä sen ominaisuudet palvelevat rakennetta ja arkkitehtuuria, mutta rinnalla käytetään muita materiaaleja kuormien, jäykistyksen, talotekniikan ja turvallisuuden vaatimusten täyttämiseksi.
Kapea rantatontti ohjasi muotoa
Rakennus sijoittuu näkyvälle mutta ahtaalle paikalle Kehä I:n, Keilalahdentien ja rakennetun merenlahden väliin. Arcon mukaan pitkä ja hoikka rakennusmassa on sovitettu tontille kaltevan viherkaton, loivien kaarien ja pyöristettyjen muotojen avulla.
Julkisivujen päämateriaaleja ovat puu ja lasi. Pitkän sivun on suunniteltu toimivan myös melusuojana liikenneväylän ja rannan oleskelualueiden välillä.
Rakennuksen muoto ei siten ole vain näkyvä arkkitehtoninen ele. Se vastaa myös tontin liikenteeseen, merellisyyteen, näkymiin ja käytettävissä olevan maa-alueen leveyteen.
Työpaikkojen lisäksi yhteisiä tiloja
Rambollin hankekuvauksen mukaan Keilaniemen Portissa on toimistojen lisäksi konferenssikeskus, auditorio, ravintola, sauna ja kattoterassi. Pysäköintitilat on sijoitettu maan alle.
Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat Arcon mukaan muun muassa aula, ravintola, kokouskeskus, huolto ja pyöräpysäköinnin tilat. Kattoterasseilta avautuu näkymiä merelle ja saaristoon.
Monipuolinen tilajako kertoo toimitilarakentamisen muutoksesta. Rakennus ei ole vain työpisteiden säiliö, vaan siihen kootaan kokous-, ravintola-, liikkumis- ja vapaa-ajan tiloja saman katon alle.
Ympäristöväitteet ratkaistaan käytössä
Rambollin mukaan kohteessa on hyödynnetty puun lisäksi aurinkopaneeleja, viherkattoa ja energiatehokkaita rakennusratkaisuja. Yhtiö kertoo vastanneensa myös BREEAM-ympäristösertifioinnin konsultoinnista.
Julkisista hankekuvauksista ei kuitenkaan käy ilmi lopullista sertifiointitulosta. Siksi rakennukselle ei ole perusteltua ilmoittaa varmistettua BREEAM-luokitusta pelkän konsultointia koskevan tiedon perusteella.
Valmistuminen päättää rakennustyömaan, mutta käynnistää samalla rakennuksen todellisen käyttötestin. Energiankulutus, tilojen muunneltavuus, huolto ja rakenteiden pitkäaikainen toimivuus näyttävät vuosien kuluessa, kuinka hyvin suunnittelun tavoitteet toteutuvat.
Keilaniemen Portti on joka tapauksessa näkyvä askel suomalaisessa puurakentamisessa. Sen merkitys ei ratkea vain korkeusennätyksellä, vaan sillä, pystyykö rakennus tarjoamaan toimivan ja pitkäikäisen mallin tuleville korkeille hybridirakennuksille.
