Suomen kyberturva tarvitsee lisää osaajia, valvontaa ja pitkäjänteisiä investointeja
Espoo, 10.8.2026. Suomen kyberturvallisuuden suurimmaksi haasteeksi on noussut kysymys siitä, riittävätkö osaajat, valvonta ja muut resurssit nopeasti kasvavia uhkia vastaan. Traficomin 10.8.2026 julkaisemassa yhteisessä kannanotossa turvallisuusviranomaiset muistuttavat, että tekoäly nopeuttaa hyökkäyksiä ja haavoittuvuuksia hyödynnetään aikaisempaa nopeammin.
Kannanoton ovat allekirjoittaneet valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen, Suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius, Pääesikunnan tiedustelupäällikkö Pekka Turunen ja Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki.
Digitaalinen arki nojaa yhteisiin järjestelmiin
Kyberturvallisuus ei koske vain teknologiayrityksiä tai valtionhallintoa. Sähköverkot, maksuliikenne, terveydenhuolto, viranomaispalvelut ja yritysten päivittäinen toiminta tarvitsevat turvallisia tietoverkkoja.
Espoolaiselle riippuvuus näkyy esimerkiksi sähköisessä asioinnissa, verkkopankissa, työpaikan pilvipalveluissa, taloyhtiön järjestelmissä ja terveyspalveluissa. Yhden palveluntarjoajan häiriö voi vaikuttaa samanaikaisesti suureen määrään ihmisiä ja organisaatioita.
Teknologia ei yksin riitä puolustukseksi
Viranomaisjohdon mukaan kyberturvallisuus rakentuu tekniikan lisäksi osaamisesta, jatkuvasta valvonnasta, analyysikyvystä, harjoittelusta, varautumisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä.
Tekoäly voi auttaa puolustajia tunnistamaan poikkeavaa toimintaa, mutta se antaa myös hyökkääjille mahdollisuuden tuottaa uskottavia huijausviestejä, automatisoida tiedonkeruuta ja etsiä haavoittuvia kohteita nopeasti. Samalla kyberrikollisuus toimii yhä useammin kansainvälisenä ja ammattimaisesti organisoituna liiketoimintana.
Kirjoittajien viesti on, että kunnianhimoiset turvallisuustavoitteet eivät toteudu ilman pitkäjänteisiä investointeja. Ennaltaehkäisevä työ on yleensä edullisempaa kuin tietomurron, toiminnan keskeytymisen tai tietojen palauttamisen jälkihoito.
Työpaikan varautuminen kuuluu johdolle
Kyberturvallisuuskeskuksen organisaatioille antamissa ohjeissa vastuu kyberturvallisuuden johtamisesta kuuluu viime kädessä organisaation johdolle. Tehtävää ei siten voi jättää vain IT-tuen ratkaistavaksi.
Yrityksen, yhdistyksen tai taloyhtiön on hyvä tunnistaa toimintansa tärkeimmät digitaaliset palvelut ja tiedot. Lisäksi etukäteen pitäisi päättää, missä järjestyksessä palvelut palautetaan, kuka tekee kriittiset päätökset ja mistä ulkopuolista apua saadaan.
Varmuuskopioista on hyötyä vain, jos ne ovat ajantasaisia, hyökkääjän ulottumattomissa ja tarvittaessa palautettavissa. Palauttamista kannattaa siksi myös kokeilla eikä pelkästään olettaa sen onnistuvan.
Neljän kohdan suojauslista kotiin
- Ota automaattiset päivitykset käyttöön: päivitä puhelimet, tietokoneet, selaimet, sovellukset ja kotireititin. Tuettomaksi jäänyt vanha laite kannattaa vaihtaa.
- Käytä jokaisessa palvelussa eri salasanaa: Traficom suosittelee yli 12 merkin pituisia, vaikeasti arvattavia salasanoja. Salasanojen hallintaohjelma helpottaa erillisten tunnusten käyttöä.
- Ota monivaiheinen tunnistautuminen käyttöön: ylimääräinen vahvistus voi estää tilin kaappaamisen, vaikka salasana päätyisi ulkopuoliselle.
- Varmuuskopioi tärkeät tiedot: säilytä perhekuvat, asiakirjat ja muut korvaamattomat tiedostot myös erillisessä paikassa ja varmista, että tiedostot voidaan palauttaa.
Pienetkin parannukset vahvistavat kokonaisuutta
Viranomaisten viesti on vakava, mutta se ei tarkoita, että tavallinen käyttäjä olisi voimaton. Suuri osa hyökkäyksistä hyödyntää edelleen päivittämättömiä laitteita, heikkoja salasanoja tai kiireessä hyväksyttyjä kirjautumispyyntöjä.
Kun kotitaloudet ja organisaatiot korjaavat perustason puutteita ja yhteiskunta huolehtii riittävästä asiantuntemuksesta, valvonnasta ja varautumisesta, hyökkääjän työ vaikeutuu huomattavasti.
