Espoo nousi rannikkokuntien kärkeen ilmastoon varautumisessa

Espoo nousi rannikkokuntien kärkeen ilmastoon varautumisessa
Kuvituskuva – Wikimedia Commons (Janiwiki0), CC BY-SA 4.0.

Espoo, 23.6.2026. Espoo ja Turku ovat Suomen rannikkokuntien edelläkävijöitä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Ifin teettämän ja Suomen ympäristökeskuksen toteuttaman selvityksen mukaan käytännön varautuminen näkyy Espoossa muun muassa kaupunkisuunnittelussa, hulevesien hallinnassa, infrastruktuurin ylläpidossa ja häiriötilanteisiin valmistautumisessa.

Varautuminen on osa kaupungin tavallista suunnittelua

Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan keinoja, joilla kaupunki vähentää esimerkiksi rankkasateiden, tulvien, helteiden ja muiden sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia vahinkoja. Espoossa työ ei rajoitu yksittäisiin ympäristöhankkeisiin, vaan sitä on liitetty rakennettuun ympäristöön, katuverkkoon ja uusien alueiden suunnitteluun.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa hulevesien viivyttämistä, tulvareittien huomioimista ja sellaisten viheralueiden säilyttämistä, jotka pystyvät vastaanottamaan suuria vesimääriä. Leppävaaran Monikonpurossa tulvavesiä hallitaan esimerkiksi viivytysaltaiden avulla.

Koko maan heikko kohta on riskien tunnistaminen

Selvityksen huolestuttavin havainto koskee kuntien ilmastoriskien arviointia. Kattava analyysi on tehty vain noin kymmenessä prosentissa Suomen kunnista. Ilman paikallista riskikuvaa on vaikea päättää, mitkä rakennukset, liikenneväylät tai palvelut tarvitsevat kiireellisimmin suojaavia toimia.

Ifin julkaisemassa vertailussa Suomen tilanne jäi selvästi Ruotsista ja Norjasta. Selvityksen mukaan kattava riskianalyysi oli tehty noin 80 prosentissa Ruotsin ja 75 prosentissa Norjan kunnista.

Seuraava vaihe ulottuu kuntarajojen yli

Rankkasateet, vesistöjen tulviminen ja liikennejärjestelmän häiriöt eivät pysähdy kuntarajalle. Selvityksessä korostetaan siksi pitkäjänteistä alueellista yhteistyötä. Espoon kannalta tämä merkitsee yhteensopivia ratkaisuja naapurikuntien, hyvinvointialueen, vesihuollon ja liikenneviranomaisten kanssa.

Edelläkävijän asema ei tarkoita, että työ olisi valmis. Se kertoo pikemminkin siitä, että sopeutumiselle on jo olemassa rakenteita, joiden päälle uusia ratkaisuja voidaan rakentaa. Kaupunkilaisten kannalta hyöty näkyy parhaimmillaan vähäisempinä tulvavahinkoina, toimintavarmempina palveluina ja viihtyisämpänä kaupunkiympäristönä.

Lähteet