Vanhemman hammashoitopelko ei tutkimuksessa näkynyt selvästi lapsen hampaiden harjauksessa

Vanhemman hammashoitopelko ei tutkimuksessa näkynyt selvästi lapsen hampaiden harjauksessa
Kuvituskuva – Pexels (BOOM Photography).

Espoo, 22.6.2026. Vanhemman hammashoitopelko ei ollut FinnBrain-tutkimuksessa yhteydessä siihen, kuinka vakaasti pienen lapsen hampaita harjattiin 1–4 vuoden iässä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen mukaan havainto tukee perheiden varhaista ja myötätuntoista auttamista suun terveydenhuollossa.

Mitä tutkimuksessa havaittiin?

Pitkittäistutkimuksessa seurattiin 816 äitiä ja 379 isää. Vanhemmat vastasivat hammashoitopelkoa koskeviin kysymyksiin raskausviikolla 14 sekä ilmoittivat omista ja lapsensa hampaidenharjaustavoista lapsen ollessa 1-, 2- ja 4-vuotias.

Selkein yhteys havaittiin äitien omassa suunhoidossa. Voimakkaampi hammashoitopelko liittyi suurempaan todennäköisyyteen, että äidin oma harjausrutiini vaihteli tai jäi pysyvästi suositeltua harvemmaksi. Isien kohdalla vastaavaa yhteyttä ei havaittu samalla tavalla.

Lasten hampaiden harjauksessa vanhempien hammashoitopelolla ei sen sijaan havaittu yhteyttä. Tulos viittaa siihen, että vanhemmat pystyvät usein huolehtimaan lapsensa suunhoidosta, vaikka heidän omiin hammashoitokokemuksiinsa liittyisi pelkoa.

Myönteinen tulos ei tee pelosta merkityksetöntä

Havainto on rohkaiseva, mutta se ei tarkoita, ettei vanhemman hammashoitopelolla olisi vaikutusta perheen arkeen. Vanhemman omat suunhoitotavat muodostavat lapselle näkyvän esimerkin, ja varhain opitut rutiinit voivat jatkua pitkälle myöhempiin elämänvaiheisiin.

Tutkimus tarkasteli tilastollisia yhteyksiä. Se ei osoita, että hammashoitopelko yksin aiheuttaisi tietynlaisen harjaustavan. Taustalla voivat vaikuttaa samanaikaisesti esimerkiksi aiemmat hoitokokemukset, perheen elämäntilanne ja vanhemman koulutustausta.

Arkeen vietävät havainnot

  • Lapsen rutiini voi säilyä: oma pelko ei tutkimuksen perusteella automaattisesti siirry lapsen hampaiden harjaamiseen.
  • Vanhemman oma suunhoito tarvitsee huomiota: erityisesti äidin hammashoitopelon tunnistaminen jo raskausaikana voi auttaa vahvistamaan omaa harjausrutiinia.
  • Pelosta kannattaa kertoa: tieto auttaa ammattilaista etenemään rauhallisesti ja rakentamaan hoitokokemuksesta turvallisemman.

Varhainen tuki voi auttaa koko perhettä

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue kertoo huomioivansa vanhempien kokemukset neuvoloiden ja suun terveydenhuollon yhteistyössä. Pienten lasten ensimmäisillä hammashoitokäynneillä painotetaan neuvontaa, rauhallista kohtaamista ja myönteisen hoitosuhteen rakentamista.

Tukea voidaan tarjota pienin askelin, ja tarvittaessa käytettävissä voi olla myös etäneuvontaa. Tarkoituksena ei ole painostaa pelkäävää vanhempaa, vaan tehdä avun hakemisesta mahdollisimman turvallista.

Tutkimuksen käytännöllinen viesti on, että hammashoitopelko kannattaa ottaa puheeksi jo ennen kuin se alkaa vaikeuttaa omaa suunhoitoa tai hoitoon hakeutumista. Kun pelko tunnistetaan ajoissa, perheen toimivia rutiineja voidaan vahvistaa ilman syyllistämistä.

Lähteet