KHO vahvisti Espoon määräyksen: Miilukorven vastaanottokeskuskäyttö on lopetettava 30.9.2026 mennessä

KHO vahvisti Espoon määräyksen: Miilukorven vastaanottokeskuskäyttö on lopetettava 30.9.2026 mennessä
Kuvituskuva – Wikimedia Commons (Hezzu), CC BY-SA 4.0.

Espoo, 18.6.2026. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Luona Oy:n ja As Oy Espoon Kartanonlehdon valituksen Miilukorven vastaanottokeskusta koskevassa asiassa. Kahden Ylämyllyntie 7:ssä sijaitsevan asuinkerrostalon käyttäminen vastaanottokeskuksena on lopetettava viimeistään 30.9.2026.

Ratkaisussa arvioitiin rakennusten todellista käyttöä

Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta oli määrännyt yhtiöt lopettamaan Ylämyllyntie 7 B:n ja 7 C:n käyttämisen vastaanottokeskuksena. Rakennukset sijaitsevat asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialueeksi merkityllä alueella.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana oli, vastasiko toiminta kaavan ja rakennuslupien mukaista asumista vai oliko se vaikutuksiltaan lähempänä majoitustoimintaa.

Ratkaisun avainkohdat

Kaavamerkintä
Tontti on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi eli AK-alueeksi.
Keskuksen koko
Maahanmuuttoviraston kanssa tehdyn sopimuksen mukainen enimmäisasiakasmäärä oli 300.
Hätämajoitus
Toiminnanharjoittaja oli sitoutunut järjestämään tarvittaessa paikat vähintään 75 lisäasiakkaalle.
Uusi määräaika
KHO pidensi käytön lopettamiselle asetettua määräaikaa 30.9.2026 saakka.

Toiminnassa oli tavallisen asumisen piirteitä

KHO otti huomioon, että vastaanottokeskuksen asukkaat majoittuivat omissa huoneistoissaan. Keskus ei tarjonnut heille ateriapalvelua, ja asuminen saattoi jatkua pitkään turvapaikkamenettelyn keston mukaan.

Nämä seikat puolsivat näkemystä, jonka mukaan rakennusten käyttö muistutti osittain tavallista kerrostaloasumista. Arvio ei kuitenkaan perustunut vain siihen, miltä yksittäisen asukkaan arki huoneiston sisällä näytti.

Laajuus ja palvelut muuttivat kokonaisarviota

Toiseen suuntaan vaikuttivat keskuksen suuri asiakasmäärä, toiminnan tilapäinen luonne, asukkaiden vaihtuvuus ja keskukseen kuuluvat vastaanottopalvelut. Huoneistot olivat kalustettuja, asukkaille annettiin vuodevaatteet ja alueella oli valvontaa.

KHO katsoi, että toiminnan laatu, laajuus ja nopeat muutokset tekivät sen vaikutuksista lähempänä majoitustoimintaa kuin asemakaavan tarkoittamaa tavanomaista asumista. Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunnalla oli siksi oikeus määrätä vastaanottokeskuskäyttö lopetettavaksi.

Toiminta ei päättynyt päätöspäivänä

Ratkaisu annettiin 18.6.2026, mutta se ei merkinnyt toiminnan lopettamista samana päivänä. KHO siirsi velvoitteen määräajan 30.9.2026 saakka, mikä antaa toiminnanharjoittajalle ja viranomaisille aikaa järjestää siirtymä.

Päätös koskee rakennusten maankäytöllistä käyttötarkoitusta. Se ei ratkaise yksittäisten asukkaiden oikeutta vastaanottopalveluihin eikä sitä, missä palvelut järjestetään määräajan jälkeen.

Ennakkopäätös korostaa tapauskohtaista arviointia

Ratkaisusta ei seuraa, että jokainen asuinrakennuksessa toimiva vastaanottokeskus olisi automaattisesti majoitustoimintaa. KHO painotti konkreettisia vaikutuksia ja kyseisen keskuksen kokonaisuutta.

Jatkossa vastaavissa hankkeissa keskeistä on selvittää jo ennen toiminnan käynnistämistä, vastaavatko suunniteltu asiakasmäärä, palvelut, valvonta ja tilojen käyttö alueen kaavaa sekä rakennusten hyväksyttyä käyttötarkoitusta. Ennakkoselvitys voi ehkäistä pitkiä oikeusprosesseja ja helpottaa palvelujen hallittua järjestämistä.

Lähteet