Suomen kauppalaivaston alusmäärä pieneni viime vuodesta
Espoo, 12.10.2026. Suomen kauppalaivastoon kuului syyskuun 2026 lopussa yhteensä 1 038 alusta. Alusten määrä oli 13 pienempi kuin vuoden 2025 lopussa, kertoo Tilastokeskuksen 12.10.2026 julkaisema ennakkotilasto.
Varsinaiseen kauppalaivastoon kuului 605 alusta. Niiden määrä väheni vuodenvaihteeseen verrattuna kuudella, mutta kasvoi yhdellä vuoden 2026 toiseen neljännekseen nähden.
Alusmäärän muutokset olivat siis verrattain pieniä. Tilasto ei kerro meriliikenteen kuljettamien tavaroiden määrän vähentyneen vastaavasti.
Valtaosa tilaston aluksista kuuluu kolmeen ryhmään
Tilastokeskus jakaa kauppalaivaston varsinaiseen kauppalaivastoon, pienaluksiin sekä proomuihin ja muihin kuljetuskoneettomiin aluksiin.
- 605 alusta: Varsinainen kauppalaivasto.
- 165 alusta: Pienalukset.
- 268 alusta: Proomut ja muut kuljetuskoneettomat alukset.
Alusten yhteenlaskettu bruttovetoisuus oli 1 895 394. Bruttovetoisuus kuvaa alusten sisätilojen tilavuutta, eikä se tarkoita kuljetetun rahdin painoa.
Varsinaisen kauppalaivaston suurimmat alusluokat olivat bruttovetoisuudeltaan ro-ro-matkustaja-alukset ja ro-ro-lastialukset.
Ro-ro-alukset on suunniteltu kuljettamaan esimerkiksi ajoneuvoja ja muuta pyörillä liikkuvaa rahtia, joka voidaan ajaa alukseen ja sieltä pois.
Ulkomaanliikenteen alusluettelossa oli 101 alusta
Suomen kauppa-alusluetteloon kuului syyskuun lopussa 101 alusta. Määrä oli kasvanut kolmella vuoden 2025 lopusta.
Kauppa-alusluetteloon voidaan merkitä hakemuksesta pääasiassa ulkomaanliikenteessä toimivia suomalaisen alusrekisterin aluksia, joille voidaan myöntää valtion tukea kauppamerenkulkuun.
Luettelossa olevien alusten yhteenlaskettu bruttovetoisuus oli 1 615 928.
Ulkomaanliikenteen alusten määrän kasvu ei ole ristiriidassa koko kauppalaivaston pienentymisen kanssa. Kyse on eri tavoin rajatuista alusjoukoista.
Merikuljetuksilla on merkitystä kaupan toimitusketjuille
Suomen tavaraliikenteessä merikuljetukset ovat keskeinen yhteys kansainvälisille markkinoille. Laivat kuljettavat esimerkiksi teollisuuden raaka-aineita, koneita, ajoneuvoja ja kulutustavaroita.
Merikuljetusten toimivuudella on merkitystä myös Espoossa toimiville yrityksille. Tuotteita ja tuotantotarvikkeita voidaan hankkia ulkomailta osana toimitusketjuja, joissa tavarat kulkevat satamien kautta.
Kauppalaivaston alusmäärä ei kuitenkaan suoraan osoita kuljetuskapasiteetin tai tavaravirtojen kehitystä. Suomen satamissa liikennöi myös muiden maiden alusrekistereihin kuuluvia aluksia.
Pelkästä alusmäärän muutoksesta ei siksi voi päätellä, että tuotteiden toimitukset olisivat hidastuneet tai kuljetuskustannukset nousseet.
Seuraavat tilastot täydentävät kuvaa
Tilastokeskuksen nyt julkaisemat tiedot koskevat vuoden 2026 kolmatta neljännestä eli heinä–syyskuuta. Ne kuvaavat alusrekisterin tilannetta ajanjakson lopussa.
Merikuljetusten taloudellisen kehityksen arvioimiseksi tarvitaan lisäksi tietoa esimerkiksi satamien tavaraliikenteestä, kuljetetuista tonneista ja laivojen liikennöintimääristä.
Kauppalaivaston tilasto antaa siten yhden osan Suomen meriliikenteen kokonaiskuvasta. Seuraavat julkaisut näyttävät, jatkuuko alusmäärän lievä lasku vai muuttuuko kehityksen suunta.
