Kalastajan ammatti kulkee Vehkaperän suvussa jo kuudennessa polvessa
Espoo, 11.10.2026. Ammattikalastajille etsitään Suomessa uusia jatkajia, mutta kaikissa perheissä perinne ei ole katkennut. Perämerellä työskentelevän Risto Vehkaperän molemmat pojat ovat ryhtyneet ammattikalastajiksi. Myös hänen vävynsä toimii alalla.
Vehkaperän suvussa kalastetaan nyt kuudennessa sukupolvessa. Suomenmaa kertoo perheen työstä 11.10.2026 julkaistussa reportaasissaan.
Kymmenen tuntia merellä
Suomenmaan reportaasi seuraa Vehkaperän ja hänen kollegansa Lauri Halosen kalastusmatkaa Perämerellä. Miehet lähtevät vesille kahdella aluksella ja vetävät niiden välissä suurta pyydystä. Saaliiksi tavoitellaan maivaa eli merimuikkua.
Työpäivä alkaa varhain aamulla ja kestää noin kymmenen tuntia. Kalastajien on seurattava reittiä, huolehdittava pyydyksistä ja nostettava saalis alukseen. Mereltä palattuaan heillä on vielä tehtävää kalojen käsittelyn ja välineiden kanssa.
Vehkaperä kertoo Suomenmaalle, että työ vaatii paljon poissaoloa, kalliita välineitä ja niiden jatkuvaa huoltamista. Lisäksi saalismäärät ja pyydetyt kalalajit on raportoitava tarkasti viranomaisille.
Perheessä ammatinvalinta oli selvä
Vehkaperä on itse viidennen sukupolven kalastaja. Hänen poikansa Aleksi ja Teemu ovat kasvaneet työn parissa ja päätyneet samalle alalle. Myös perheen vävy työskentelee kalastajana.
Suomenmaan haastattelussa Vehkaperä pitää ammatin itsenäisyyttä yhtenä sen houkuttelevista puolista. Kalastaja pystyy suunnittelemaan työtään itse, vaikka sää ja saalismäärät asettavat rajoja.
Vuonna 2016 käyttöön otettu toimijakohtainen kiintiöjärjestelmä on hänen mukaansa helpottanut suunnittelua. Kun oma kalastuskiintiö on tiedossa, merelle lähtöä voi sovittaa paremmin esimerkiksi sääolosuhteisiin ja kustannuksiin.
Työn jatkuvuus ei silti ole koko alalla itsestäänselvyys. Kalastajien ikääntyminen ja uusien ammattilaisten vähäinen määrä ovat herättäneet huolta jo pitkään.
Mereltä nostettiin viime vuonna 89 miljoonaa kiloa kalaa
Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan Suomen kaupallisen merikalastuksen saalis oli vuonna 2025 yhteensä 89 miljoonaa kiloa. Määrä kasvoi edellisvuodesta 17 miljoonalla kilolla.
Kaupallisten merikalastajien rekisterissä oli 1 947 kalastajaa. Saalista ilmoitti noin 850 kalastusaluksen lisenssinhaltijaa tai näiden valtuuttamaa kalastajaa.
Rekisterissä olevien määrä ei tarkoita, että kaikki tekisivät kalastusta päätoimisesti. Myös saalismäärissä on suuria eroja eri kalalajien ja kalastusmuotojen välillä.
Suuri osa merikalastuksen saaliista on silakkaa ja kilohailia, joista kaikkea ei käytetä suoraan ihmisravinnoksi.
Kotimaisen kalan saatavuus alkaa kalastajien työstä
Espoon ruokakaupoissa ja ravintoloissa kotimainen kala on yksi vaihtoehto tuontikalan rinnalla. Sen saatavuuteen vaikuttavat kalakantojen, jalostuksen ja kuljetusten lisäksi kalastajien mahdollisuudet jatkaa työtään.
Vehkaperän perhe on esimerkki onnistuneesta ammatin siirtymisestä seuraaville sukupolville. Alan tulevaisuus vaatii kuitenkin myös uusia tulijoita perinteisten kalastajasukujen ulkopuolelta.
Kannattavuus, turvallisuus ja työn ennakoitavuus ratkaisevat pitkälti sen, kuinka moni nuori pitää ammattikalastusta varteenotettavana elinkeinona.
