Vanhemman mielenterveyshoito ei saa sivuuttaa perheen lapsia
Lohja, 9.10.2026. Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii, että lasten tilanne arvioidaan järjestelmällisesti silloin, kun vanhemmalla todetaan mielenterveys- tai päihdeongelma. Neuvottelukunta esitti vaatimuksensa 9.10.2026 julkaistussa tiedotteessa.
Neuvottelukunnan mukaan lapset jäävät liian usein sivuun vanhemman hoidosta, vaikka sairastuminen voi vaikuttaa koko perheen arkeen.
Erityistä huolta aiheuttavat tilanteet, joissa lapsi joutuu kantamaan ikäänsä nähden liikaa vastuuta vanhemman voinnista tai kodin arjen järjestämisestä.
Joka viidennen lapsen vanhemmalla on psykiatrinen diagnoosi
Hoitotyön tutkimussäätiö Hotuksen mukaan noin joka viides suomalainen lapsi elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on psykiatrinen diagnoosi.
Vanhemman mielenterveysongelmat voivat lisätä lapsen kuormitusta, vaikeuttaa koulunkäyntiä ja kasvattaa myöhempien mielenterveysongelmien riskiä.
Diagnoosi ei kuitenkaan yksin kerro, millaista tukea perhe tarvitsee. Sairauksien vaikutukset arkeen vaihtelevat, ja monissa perheissä vanhemman hoito sekä läheisten tuki auttavat ylläpitämään turvallista kasvuympäristöä.
Neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikko korostaa, ettei lapsen tilanteen tunnistaminen saisi riippua yksittäisestä työntekijästä tai hoitoyksiköstä.
Uusi hoitosuositus halutaan käyttöön koko maassa
Hotus julkaisi 27.5.2026 kansallisen hoitosuosituksen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisesta vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelman yhteydessä.
Suosituksessa painotetaan lapsen tilanteen selvittämistä, ikätasoista tiedonsaantia ja tarvittavan tuen järjestämistä osana vanhemman hoitoa.
Neuvottelukunta vaatii nyt suosituksen määrätietoista käyttöönottoa mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
Kyse on valtakunnallisesta kannanotosta, ei Lohjan tai Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen 9.10.2026 tekemästä palvelupäätöksestä.
Neuvottelukunnan mukaan varhainen tuki voi vähentää ongelmien kasautumista ja ehkäistä niiden siirtymistä sukupolvelta toiselle. Käytännössä tämä edellyttää, että ammattilaiset ottavat lasten tilanteen puheeksi ja selvittävät tuen tarpeen yhdessä perheen kanssa.
