Muistisairauksien hoitoon esitetään yhteistä seurantaa
Espoo, 26.9.2026. Muistisairauksien hoidon ja kuntoutuksen toteutumista halutaan seurata nykyistä järjestelmällisemmin eri hyvinvointialueilla. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa esittää valtakunnallisen laaturekisterin kokeilua. Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi esityksestä tiedotteen 26.9.2026.
Sarkomaan tavoitteena on saada vertailukelpoista tietoa siitä, miten sairauksien ehkäisy, tutkimukset, hoito ja kuntoutus toteutuvat eri puolilla Suomea. Seurannalla haluttaisiin tunnistaa myös viiveitä, jotka hidastavat diagnoosin saamista tai hoidon etenemistä.
Mitä rekisterillä seurattaisiin?
Esityksessä painottuu koko hoitoketju. Tarkoituksena olisi tehdä näkyväksi, missä palvelut toimivat ja missä niiden toteutumisessa on puutteita. Sarkomaa perustelee aloitetta sillä, että yhteinen tieto auttaisi kehittämään palveluja yhdenvertaisemmiksi hyvinvointialueiden välillä.
Laaturekisteri olisi hoidon arvioinnin ja kehittämisen väline. Tiedotteessa ei kuitenkaan kuvata yksityiskohtaisesti, mitä tietoja kokeilussa kerättäisiin tai miten tiedonkeruu järjestettäisiin.
Onko kokeilu jo päätetty?
Tiedotteessa kerrotaan Sarkomaan 25.9.2026 jättämästä toimenpidealoitteesta. Siinä ei ilmoiteta kokeilun hyväksymisestä, rahoituksesta, käynnistymispäivästä tai osallistuvista hyvinvointialueista.
Esitystä ei siten pidä tulkita ilmoitukseksi Espoossa alkavasta rekisterikokeilusta. Mahdolliset vaikutukset paikallisiin palveluihin tarkentuisivat vasta jatkovalmistelussa ja päätöksissä.
Mistä muistioireisiin saa apua?
Espoolaisen ei tarvitse odottaa valtakunnallisen hankkeen etenemistä hakeakseen apua muistihuoleen. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue neuvoo ottamaan yhteyttä omaan terveysasemaan, jos oma tai läheisen lähimuisti ja toimintakyky huolestuttavat.
Hyvinvointialueen muistipoliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan 70 vuotta täyttäneitä, joilla epäillään muistihäiriötä. Tutkimuksiin tullaan lääkärin lähetteellä. Vastaanotolle toivotaan mukaan läheistä, joka tuntee tutkittavan elämäntilanteen.
Tutkimusten ja diagnoosin jälkeen seuranta jatkuu hyvinvointialueen kuvaaman hoitopolun mukaisesti. Siihen osallistuvat esimerkiksi terveysaseman lääkäri ja muistityön asiakasvastaava tai kotihoidon asiakkaalla kotihoidon ammattilaiset.
