Otsolahti ja Oittaan kartano päätyivät Anne Mannerin dekkareihin

Otsolahti ja Oittaan kartano päätyivät Anne Mannerin dekkareihin
Anne Manner etsii Espooseen sijoittuvan dekkarisarjansa tapahtumapaikkoja sekä kartalta että paikan päältä. Kuva: Anne Manner..

Iisalmelaisen Anne Mannerin rikostarinat vievät Otsolahdelle, Bodominjärvelle ja seuraavaksi Westendiin. Kirjailija etsii tapahtumapaikkoja kartalta, mutta käy tutkimassa niitä myös paikan päällä.

Kun Anne Manner etsi ensimmäiselle Espooseen sijoittuvalle dekkarilleen tapahtumapaikkaa, apuna oli Google Maps. Kartalta löytyi Otsolahti. Himo-romaanissa sieltä löydetään kuollut nainen, jonka henkilöllisyyttä poliisi ei tiedä.

Mannerin Seitsemän kuolemansyntiä -sarjasta ovat ilmestyneet Himo (luxuria) ja Ylensyönti (gula). Kirjoissa rikoksia selvittää kuvitteellinen Fadka-poliisiryhmä, joka toimii Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksessa. Molemmat osat ovat saatavilla myös äänikirjoina.

Iisalmessa asuva dekkari- ja satukirjailija on syntynyt Järvenpäässä. Hän halusi sijoittaa yhden sarjoistaan Etelä-Suomeen, ja omien juurten vuoksi valinta tuntui luontevalta. Espoossa häntä kiinnosti mahdollisuus sijoittaa tapahtumia laajalle alueelle. Hänen toinen dekkarisarjansa, Rikoskomisario Viivi Vento, sijoittuu Kuopion seudulle.

Otsolahden lisäksi myös muita Himon tapahtumapaikkoja löytyi verkosta. Manner kertoo Espoon Sanomille sähköpostitse, ettei hän kuitenkaan kuvaa kaikkia ympäristöjä sellaisinaan.

Toki joissain kohdin olen käyttänyt kirjailijan vapautta ja kehitellyt paikkojen miljöitä omiin tarkoituksiin sopiviksi.

Anne Manner

Himon tarina ulottuu Espoosta Romaniaan. Manner nostaa kirjan aiheista esiin huumeet, Romanian orpokodit ja ihmissalakuljetuksen.

Himo (luxuria) -kirjan kansi. Violetinsävyisessä katunäkymässä on lapsi ja tummia ihmishahmoja.
Himo (luxuria) on Seitsemän kuolemansyntiä -sarjan ensimmäinen osa. Kirjan rikostutkinta alkaa, kun Otsolahdesta löytyy vainaja. Kansi: Pauliina Sievänen.

Oittaan kartano antoi mallin kuvitteelliselle hoitolalle

Sarjan toista osaa, Ylensyöntiä, varten Manner etsi rakennusta, joka sopisi romaanissa nuorten hoitolaksi. Tarinassa siellä kuntoudutaan huumeongelmista ja syömishäiriöistä.

Manner halusi ottaa juoneen mukaan myös Bodominjärven murhat. Siksi hän alkoi etsiä sopivaa rakennusta järven ympäristöstä.

Ja löysinkin vanhan Oittaan kartanon, joka sopi täydellisesti tarkoituksiini.

Anne Manner

Tällä kertaa taustatyö vei myös paikan päälle. Manner kävi tutustumassa kartanon alueeseen ja otti tarinaan mukaan vanhan navettarakennuksen. Sen käyttötarkoitusta hän muutti kirjaa varten.

Romaanissa Isän talo -nimisen hoitolan mailta löytyy kaksi nuorta naista kuolleina. Tapausta ryhtyy selvittämään Fadka. Hoitola ja siihen liittyvä rikostarina ovat fiktiota eivätkä kuvaa Oittaan kartanon todellista toimintaa.

Ylensyönti (gula) -kirjan kansi. Tummalla pohjalla on kultainen silmukkaristi ja viisisakarainen tähti.
Ylensyönti (gula) vie Fadkan tutkimukset Bodominjärven ympäristöön. Kirjan hoitolan esikuvaksi löytyi Oittaan kartano. Kansi: Marko Manner.

Seuraava osa vie Westendiin

Työn alla on sarjan kolmas osa, Ahneus (avaritia). Mannerin tämänhetkisen arvion mukaan se ilmestyy huhtikuussa 2027. Kirjassa Westendissä asuva varakas johtaja siepataan.

Tapahtumia sijoittuu myös Kalljärvelle. Kirjan keskeistä ilmiötä Manner ei vielä paljasta.

Olen todella kiinnostunut ihmisen psyykestä ja erilaisista ilmiöistä, joita hyödynnän ja käytän dekkareissani.

Anne Manner

Westend on Mannerille tuttu aiemmalta vierailulta. Kalljärven ympäristöön hän aikoo tutustua tarkemmin syksyn Helsingin-matkansa yhteydessä. Samalla matkalla hän lukee toiseen dekkarisarjaansa kuuluvan Marionetin äänikirjaksi.

Juttu perustuu Anne Mannerin sähköpostihaastatteluun ja hänen toimittamaansa kuvamateriaaliin. Juonitietoja on tarkistettu myös kirjailijan verkkosivuilta ja Ylensyönnin esittelytekstistä.