Suolaa kertyy arkiruoasta liikaa – THL ja Sydänliitto ajavat terveysveroa
Espoo, 24.9.2026. Leipä, juusto ja valmisateria voivat tuoda ruokavalioon runsaasti suolaa, vaikka suolapurkki jäisi pöydässä koskematta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Sydänliitto nostavat 24.9.2026 julkaisemassaan tiedotteessa esiin arkiruoan suolapitoisuuden ja esittävät elintarvikkeille terveysperusteista veromallia.
Taustalla on tutkimustieto, jonka mukaan työikäisten suolan saanti ei vähentynyt vuosien 2017 ja 2023 välillä. Vuonna 2023 miehet saivat suolaa keskimäärin 10,3 grammaa ja naiset 7,6 grammaa vuorokaudessa. Ravitsemussuositusten enimmäismäärä on viisi grammaa.
THL:n mukaan suuri osa suolasta tulee viljavalmisteista, lihavalmisteista, juustoista ja valmisaterioista. Runsas saanti nostaa verenpainetta. Suomalaisten verenpainetasojen pitkään jatkunut lasku on puolestaan tasaantunut.
Vastuuta myös ruoan valmistajille
THL ja Sydänliitto eivät jättäisi muutosta pelkästään kuluttajien valintojen varaan. Niiden ehdottama veromalli kannustaisi valmistajia vähentämään tuotteiden suolaa, sokeria ja tyydyttynyttä rasvaa. Samalla kasvisten, marjojen ja hedelmien verotusta voitaisiin keventää.
Kyse on tulevalle hallituskaudelle esitetystä tavoitteesta, ei päätöksestä ottaa uusi vero käyttöön. Tiedotteessa ei ilmoiteta veron voimaantulopäivää.
Espoolaisessa ruokakaupassa tuotteita voi jo vertailla pakkauksen ravintoarvomerkinnästä. Ruokaviraston ohjeen mukaan suolan määrä ilmoitetaan sataa grammaa tai millilitraa kohden. Saman tuoteryhmän vaihtoehtoja kannattaa siksi tarkastella tällä yhteisellä mittarilla eikä pelkästään valmistajan ilmoittaman annoskoon perusteella.
Pakkauksen suolaluku ei tarkoita vain valmistuksessa lisättyä suolaa. Siinä huomioidaan myös elintarvikkeen luontaisesti sisältämä natrium. Siksi pelkkä ainesosaluettelon silmäily ei kerro koko suolamäärää.
