Muistisairaan turvallisuutta ei saa vaarantaa kotihoidon kokeilulla

Muistisairaan turvallisuutta ei saa vaarantaa kotihoidon kokeilulla
Kuvituskuva – Pexels (Ayşenaz Bilgin).

Espoo, 15.9.2026. Muistisairaan ihmisen pääsyä ympärivuorokautiseen hoivaan ei saa viivyttää vaatimalla kotihoidon kokeilua tilanteessa, jossa hänen terveytensä tai henkensä vaarantuu. Apulaisoikeusasiamies Susanna Lindroos-Hovinheimo on puuttunut toimintatapaan kahdessa ratkaisussaan.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia kertoi ratkaisuista 15.9.2026. Tapauksissa muistisairas ikääntynyt oli jäänyt asumaan yksin ilman puolison tai muun läheisen päivittäistä huolenpitoa. Tiedotteessa ei nimetä hyvinvointialueita, joita ratkaisut koskevat.

Onko kotihoitoa pakko kokeilla?

Ei silloin, kun kokeilu vaarantaisi ihmisen turvallisuuden. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan lainsäädäntöä on tulkittu väärin, jos kotihoidon kokeilusta tehdään ehdoton edellytys ympärivuorokautisen palveluasumisen hakemiselle tai saamiselle.

Lähtökohtana on ikääntyneen oikeus asua halutessaan kotona tarvitsemiensa palvelujen turvin. Se ei tarkoita velvollisuutta jatkaa kotona asumista turvattomassa tilanteessa. Välttämätön huolenpito pitää järjestää myös palvelutarpeen selvittämisen ajaksi.

Voiko hoivapaikkaa hakea heti?

Asiakkaalla on oikeus hakea palvelua ja saada hakemukseensa kirjallinen päätös, johon voi hakea muutosta. Hakemista ei saa lykätä kertomalla asiakkaalle tai omaiselle, että ensin on käytävä läpi kotihoidon kokeilu.

Oikeus jättää hakemus ei itsessään tarkoita automaattista oikeutta tiettyyn hoivapaikkaan. Olennaista on, että palveluntarve arvioidaan ja hakemus ratkaistaan asianmukaisesti eikä turvallisuuden kustannuksella.

Mistä läheinen saa tukea?

Espoolainen ikääntynyt tai hänen läheisensä voi ottaa yhteyttä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Seniori-infoon. Palvelu neuvoo muun muassa muistioireisiin, kotona asumiseen ja asumispalveluihin liittyvissä kysymyksissä sekä ohjaa tarvittaessa laajempaan palvelutarpeen arviointiin.

Yhteydenotto on mahdollinen myös silloin, kun ihminen on jo palvelujen piirissä mutta hänen tilanteensa muuttuu. Jos hän ei itse pysty hakemaan apua tai ymmärtämään avuntarvettaan, läheinen voi tehdä huoli-ilmoituksen.

Hoitajaliitto SuPer arvioi 15.9.2026 julkaisemassaan kannanotossa, että apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu voi keventää sekä omaisten että kotihoidon työntekijöiden kuormitusta. Liiton näkökulmasta turvallisemmat hoivaratkaisut helpottavat myös niiden ihmisten arkea, jotka ovat joutuneet kantamaan jatkuvaa huolta yksin asuvan muistisairaan pärjäämisestä.

Lähteet