Suomalaiset haluavat lisää kasvuyrityksiä, mutta harva ryhtyisi itse yrittäjäksi
Espoo, 5.9.2026. Suomessa halutaan lisää kasvavia yrityksiä, mutta yrittäjän rooli kiinnostaa henkilökohtaisesti vain vähemmistöä. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi 5.9.2026 kello 6.01 kevään Arvo- ja asennetutkimukseen perustuvan tiedotteen, jossa talouden tarpeet ja ihmisten omat uravalinnat kulkevat eri suuntiin.
Kyselyn mukaan 89 prosenttia suomalaisista katsoo, että talous tarvitsee paljon enemmän kasvavia yrityksiä. Yrittäjäksi ryhtymistä pitää itselleen houkuttelevana kuitenkin vain 30 prosenttia. Kasvun oven toivotaan olevan auki, mutta moni ei halua tarttua itse kahvaan.
Kyselyn keskeiset luvut
- 89 prosenttia
- Katsoo Suomen tarvitsevan paljon enemmän kasvavia yrityksiä.
- 30 prosenttia
- Pitää yrittäjäksi ryhtymistä henkilökohtaisesti houkuttelevana.
- 73 prosenttia
- Arvioi yrittämiseen liittyvän liian suuria taloudellisia riskejä.
- 57 prosenttia
- Antaisi yrittäjän päättää nykyistä vapaammin eläkemaksunsa ja tulevan eläkkeensä tasosta.
Kasvun tarve yhdistää suomalaisia
Yritysten merkityksestä vallitsee kyselyssä laaja yhteisymmärrys. Vastaajista 77 prosenttia arvioi koko yhteiskunnan hyötyvän siitä, että yrittämiseen suhtauduttaisiin Suomessa myönteisemmin.
Henkilökohtainen kiinnostus jää silti selvästi matalammaksi. Vastaajista 59 prosenttia ei pitänyt yrittäjyyttä itselleen houkuttelevana vaihtoehtona, ja 49 prosenttia ei ollut koskaan vakavasti harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä. EVA vertasi tulosta vuoden 2004 mittaukseen ja totesi torjuvan suhtautumisen hieman yleistyneen.
Taloudellinen riski katkaisee ajatuksen
Yrittäjyyden suurimmaksi jarruksi nousee epävarmuus. Taloudellisia riskejä piti liian suurina 73 prosenttia vastaajista. Yrittäjien verotusta ja muita lakisääteisiä maksuja piti kohtuuttomina 54 prosenttia kaikista vastaajista ja 70 prosenttia yrittäjistä.
Myös sukupuolten välinen ero oli huomattava. Miehistä 36 prosenttia piti yrittäjäksi ryhtymistä houkuttelevana, naisista 22 prosenttia. Kysely kertoo erosta, mutta se ei yksin osoita sen syitä. Työtaakka, toimeentuloriski, toimiala, perhetilanne ja käsitys sosiaaliturvasta voivat vaikuttaa päätökseen eri tavoin.
Espoon startup-polku on poikkeuksellisen vahva
Espoon kaupungin joulukuussa 2025 julkaisema startup-selvitys kuvasi kaupungin vahvuudeksi polun tutkimuksesta kaupallistamiseen ja kansainväliseen kasvuun. Espoossa toimii runsaasti syväteknologiaan, ohjelmistoihin ja tutkimus- ja kehitystyöhön nojaavia yrityksiä. Selvityksen mukaan yli 70 prosenttia tarkastelluista startupeista tavoitteli nopeaa kansainvälistä kasvua.
EVAn kysely ei kuitenkaan sisällä julkista Espoo-kohtaista tulosta. Valtakunnallisia prosentteja ei siksi voi siirtää suoraan espoolaisten asenteiksi. Kaupungin vahva yritysympäristö ja koko väestön varovainen suhtautuminen voivat olla olemassa samanaikaisesti, sillä toimiva ekosysteemi ei poista yksittäisen ihmisen kokemaa riskiä.
Kynnystä voi madaltaa ilman kiiltokuvaa
Kyselyn tunnistamiin esteisiin voidaan vastata jo ennen yrityksen perustamista. Käytännöllisiä keinoja ovat realistinen kassavirtalaskelma, selkeä tieto YEL-vakuuttamisesta, mahdollisuus keskustella kokeneen yrittäjän kanssa sekä yritysidean testaaminen rajatulla palvelulla tai sivutoimisesti silloin, kun se on ihmiselle mahdollista.
Myönteinen yrittäjyysilmapiiri ei tarkoita riskien vähättelyä. Luottamus syntyy paremmin siitä, että kustannukset, vastuut, sosiaaliturva ja epäonnistumisen mahdollisuus avataan yhtä selvästi kuin kasvun tilaisuudet. Silloin yrittäjäksi ryhtymistä voi arvioida päätöksenä eikä rohkeuskokeena.
Kysely mittaa asenteita, ei uusia yrityksiä
Tutkimukseen vastasi 2 045 ihmistä 31.3.–13.4.2026. Vastaajat edustivat Manner-Suomen 18–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Aineisto kerättiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa, painotettiin väestöä vastaavaksi ja sen ilmoitettu virhemarginaali oli koko aineistossa 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.
Tulos kuvaa mielipiteitä keväällä 2026. Se ei kerro, kuinka moni vastaaja myöhemmin perusti yrityksen, eikä se ennusta yksittäisen kaupungin yritysmäärää. Silti ristiriita on talouskeskustelulle olennainen: uusia kasvuyrityksiä ei synny vain yleisellä kannatuksella, jos henkilökohtainen riski tuntuu liian suurelta.
