Espoon kouluissa puhutaan jopa sataa äidinkieltä

Espoon kouluissa puhutaan jopa sataa äidinkieltä
Kuvituskuva – Pexels (Pavel Danilyuk).

Espoo, 2.9.2026. Luokkahuoneen seinällä oleva kalenteri voi kertoa paljon muutakin kuin koeviikot, lomat ja lukuvuoden vaihtumisen. Espoo julkaisi 2.9.2026 Kulttuurien juhlakalenterin kahdennentoista painoksen, jonka tarkoituksena on tehdä erilaiset juhlat, katsomukset ja kulttuuriperinteet näkyväksi lasten ja nuorten arjessa.

Lukuvuodelle 2026–2027 laadittu kalenteri toimitetaan Espoon kaupungin päiväkoteihin, kouluihin, lukioihin ja nuorisotiloihin. Sähköinen versio on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi.

Monikielinen Espoo

  • Lähes kolmasosa varhaiskasvatuksen lapsista ja perusopetuksen oppilaista on monikielisiä.
  • Noin 15 prosenttia Espoon lukioiden opiskelijoista on monikielisiä.
  • Jopa sata kieltä esiintyy Espoon peruskouluissa oppilaiden äidinkielinä.
  • 51 kieltä kuuluu kaupungin oman äidinkielen opetuksen tarjontaan.

Kalenteri tukee suunnittelua ja opetusta

Juhlakalenteri on koottu yhteistyössä katsomusaineiden opettajien kanssa. Eri kulttuureihin ja katsomuksiin liittyvät juhla-ajat sekä kansalliset juhlapäivät on merkitty siihen symboleilla.

Kalenterista voidaan tarkistaa esimerkiksi, osuuko opetuksen, retken tai muun yhteisen toiminnan ajankohtaan jollekin oppilasryhmälle tärkeä juhlapäivä. Samalla sitä voidaan käyttää oppimateriaalina, kun ryhmä tutustuu erilaisiin perinteisiin ja niiden taustoihin.

Kalenterin tehtävänä ei ole jakaa lapsia erillisiin ryhmiin. Sen avulla voidaan päinvastoin löytää yhteyksiä erilaisten juhlien väliltä: moniin perinteisiin liittyvät perhe, yhteinen ateria, valo, uuden ajanjakson alkaminen tai toisista huolehtiminen.

Moninaisuus kuuluu tavalliseen kouluarkeen

Espoon kaupungin mukaan monikielisten lasten ja nuorten määrä sekä osuus ikäluokasta kasvavat. Kaupungin peruskouluissa puhutaan äidinkielenä jopa sataa eri kieltä, joten kulttuurinen moninaisuus ei ole vain yksittäisten juhlapäivien aihe.

Se näkyy päivittäin oppilaiden kielissä, perheiden tavoissa, opetuksessa ja kodin kanssa tehtävässä yhteistyössä. Juhlakalenteri tarjoaa henkilöstölle yhden yhteisen työkalun tämän moninaisuuden huomioimiseen.

Kalenterista voi olla hyötyä myös lapselle, joka tunnistaa siitä oman perheensä juhlan. Tuttu merkintä muun lukuvuoden keskellä kertoo, että lapsen oma tausta on hyväksytty osa yhteistä oppimisympäristöä.

Kulttuuriohjaajat täydentävät kalenteria

Espoon monikulttuurisuustyö ei rajoitu painettuun julisteeseen. Perusopetuksessa työskentelevät kulttuuriohjaajat tukevat oppilaita, opiskelijoita, huoltajia ja koulujen henkilöstöä.

Kulttuuriohjausta tarjotaan arabiaksi, kurdiksi eli soraniksi, persiaksi eli dariksi tai farsiksi, somaliksi, kiinaksi ja albaniaksi. Työssä yhdistyvät monikielinen neuvonta, yhteistyö perheiden kanssa ja koulujen käytäntöjen avaaminen eri taustoista tuleville huoltajille.

Tällainen tuki voi helpottaa tilanteita, joissa koulun toimintatavat, viestintä tai suomalainen koulutusjärjestelmä eivät ole perheelle entuudestaan tuttuja.

Kiinnostusta tulee yli kuntarajojen

Espoon kaupungin mukaan juhlakalenterista tulee vuosittain kyselyitä myös kaupungin ulkopuolelta. Se kertoo tarpeesta materiaalille, jossa eri juhlapäivät on koottu samaan selkeään kokonaisuuteen.

Kalenterin kahdestoista painos osoittaa samalla, että kyse ei ole lyhyestä kokeilusta. Työkalu on vakiintunut osaksi Espoon kasvatuksen ja opetuksen arkea, vaikka sisältöä uudistetaan lukuvuosittain.

Kalenteri ei yksin rakenna yhdenvertaista yhteisöä, mutta se voi avata keskustelun. Kun erilaiset perinteet saavat näkyä samassa kalenterissa, ne eivät jää vain yksittäisten lasten tai perheiden selitettäväksi. Niistä tulee yhteistä tietoa, johon koko ryhmä voi tutustua.

Lähteet