Taseesta kartalle: HOK-Elannon kasvu näkyy Espoon keskuksessa, Otaniemessä ja Nihtisillassa
Espoo, 25.8.2026. HOK-Elanto investoi tammi–kesäkuussa 2026 palveluihin ja toimipaikkoihin 81,6 miljoonaa euroa. Summa oli 12,7 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin, kertoo osuuskaupan 25.8.2026 julkaisema puolivuosikatsaus.
Investointisummaa ei ole kohdistettu yksin Espooseen, vaan se kattaa HOK-Elannon koko toimialueen. Espoossa kehitys näkyy kuitenkin kolmessa erilaisessa hankkeessa: Espoon keskuksen uudessa Prismakeskuksessa, Otaniemeen rakennettavassa S-marketissa ja Nihtisillan suurteholatausasemassa.
HOK-Elannon liikevaihto kasvoi alkuvuonna 3,5 prosenttia noin 1,35 miljardiin euroon. Liiketulos nousi 33,8 miljoonaan euroon. Kesäkuun lopussa osuuskaupalla oli lähes 730 000 asiakasomistajaa, ja bonuksia sekä maksutapaetua maksettiin alkuvuonna yhteensä 48,2 miljoonaa euroa.
1. Espoon keskukseen kokonainen kortteli
Espoon keskuksen Prismakeskuksen rakennustyöt käynnistyivät helmikuussa 2026. Hankkeeseen kuuluu yksitasoinen Prisma, pienempiä liiketiloja, pysäköintipaikkoja ja kaksi asuinkerrostaloa.
Seitsemänkerroksisiin taloihin on määrä rakentaa yhteensä 105 asuntoa. Kauppakeskus yhdistetään viereiseen Entresseen, ja valmiin Prisma-myymälän arvioidaan työllistävän noin 100 kaupan alan ammattilaista.
Koko korttelin on tarkoitus valmistua vuoden 2028 aikana. Hanke muuttaa Espoon keskusta muullakin tavalla kuin tuomalla alueelle suuremman ruokakaupan, sillä kaupalliset tilat, asuminen ja kulkuyhteydet sijoittuvat samaan kokonaisuuteen.
2. Otaniemeen suurempi lähikauppa
Otaniemeen rakennetaan S-market osoitteeseen Metallimiehenkuja 6–8. HOK-Elannon mukaan kiinteistöhankkeen arvioidaan valmistuvan loppuvuonna 2026.
Yhtiö perustelee hanketta sillä, ettei Otaniemen kampusalueella ole aikaisemmin ollut suurempaa ruokakauppaa. Alueella toimiva Alepa jatkaa suunnitelman mukaan nykyisenä korttelikauppana myös S-marketin valmistuttua.
Otaniemen ratkaisu poikkeaa Espoon keskuksen suuresta kauppakeskushankkeesta. Tavoitteena on täydentää tiiviin kampus- ja työpaikka-alueen päivittäispalveluja paikassa, jossa suuri osa asioinnista tapahtuu kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä.
3. Nihtisiltaan lisää lataustehoa
Nihtisiltaan 2.7.2026 avattu suurteholatausasema tarjoaa kahdeksan CCS-latauspistettä. Yhden pisteen ilmoitettu enimmäisteho on 400 kilowattia ja aseman kokonaisteho 1 100 kilowattia. Käytännössä teho jakautuu samanaikaisesti latauksessa olevien ajoneuvojen kesken.
Nihtisillalla on myös historiallinen yhteys sähköautoiluun. Samalla alueella avattiin vuonna 2012 yksi Suomen ensimmäisistä valtateiden varsille sijoitetuista pikalatauspisteistä.
Uusi asema osoittaa, kuinka vähittäiskaupan palveluverkosto laajenee myymälöistä liikkumisen infrastruktuuriin. Latausaseman paikallinen merkitys riippuu muun muassa käyttöasteesta, ajoneuvojen latausominaisuuksista ja siitä, kuinka sujuvasti liikenne alueella järjestyy.
Kasvu tapahtuu myös sovelluksessa
Fyysisten rakennushankkeiden rinnalla HOK-Elannon ruoan verkkokauppa kasvoi. S-kaupat-sovelluksen pikatoimitusten määrä nousi alkuvuonna 48 prosenttia vuoden 2025 vastaavasta ajasta. Tilauksia tehtiin noin 100 000.
Robottikuljetuksia laajennettiin keväällä yli 15 uuteen Alepaan pääkaupunkiseudulla. Puolivuosikatsaus ei erittele, kuinka suuri osa pikatoimituksista tai uusista robottikuljetuksista kohdistui Espooseen.
Espoon osuutta ei eritelty euroissa
Puolivuosikatsauksen 81,6 miljoonan euron investointiluku koskee koko HOK-Elannon toimialuetta. Sen perusteella ei voida laskea, kuinka monta miljoonaa euroa käytettiin juuri Espoon hankkeisiin.
Katsaus on lisäksi yhtiön oma taloudellinen tiedote. Se kuvaa investointien tavoitteita ja liiketoiminnan kehitystä, mutta ei sisällä riippumatonta arviota hankkeiden vaikutuksista esimerkiksi liikenteeseen, paikalliseen kilpailuun tai kuluttajahintoihin.
Espoossa hankkeiden vaikutukset syntyvät eri aikajänteillä. Nihtisillan latausasema on jo käytössä, Otaniemen myymälä on rakenteilla ja Espoon keskuksen kortteli valmistuu suunnitelman mukaan vasta vuonna 2028. Lopullista onnistumista voidaan arvioida vasta sen perusteella, miten palvelut tavoittavat asukkaat ja kuinka hyvin ne liittyvät ympäröivään kaupunkirakenteeseen.
