Maarakentamisen kustannukset nousivat 5,2 prosenttia – päällysteet kallistuivat eniten
Espoo, 24.8.2026. Maarakennusalan kustannukset nousivat Suomessa heinäkuussa 2026 yhteensä 5,2 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus. Osaindekseistä voimakkaimmin kallistuivat päällystystyöt, joiden kustannukset nousivat 7,6 prosenttia.
Valtakunnallinen indeksi kuvaa kustannusympäristöä, jossa myös Espoon katuja, puistoja, kunnallistekniikkaa ja rakennusten perustuksia toteutetaan. Se ei kuitenkaan kerro yksittäisen espoolaisen hankkeen lopullista hintaa.
Heinäkuun hintasignaalit
+5,2 prosenttia: maarakennusalan kokonaiskustannusten vuosimuutos.
+7,6 prosenttia: päällystystöiden kustannusten muutos.
+13,2 prosenttia: oman kaluston kustannusten muutos.
+15,4 prosenttia: bitumien ja muovituotteiden kustannusten muutos.
–2,2 prosenttia: maa- ja kiviainesten kustannusten muutos.
Päällystys kallistui, maa-aines halpeni
Maarakentamisen kustannukset eivät liikkuneet samaan suuntaan kaikissa työvaiheissa. Osaindeksien vuosimuutos vaihteli päällystystöiden 7,6 prosentin noususta pohjarakenteiden 2,9 prosentin nousuun.
Materiaaliryhmistä bitumien ja muovituotteiden kustannukset kasvoivat eniten, 15,4 prosenttia. Asfaltin tuotannossa käytettävän bitumin hinnan muutos voi näkyä erityisesti katujen, pysäköintialueiden, pihojen ja kevyen liikenteen väylien päällystysurakoissa.
Maa- ja kiviainekset halpenivat samanaikaisesti 2,2 prosenttia. Yhden materiaaliryhmän lasku voi vaimentaa kokonaisnousua hankkeissa, joissa kaivuut, murskeet ja täytöt muodostavat suuren osan kustannuksista.
Kaluston kustannukset nousivat eniten
Kustannustekijöittäin tarkasteltuna suurin nousu nähtiin yritysten omassa kalustossa, jonka kustannukset kasvoivat 13,2 prosenttia vuodessa. Ryhmään liittyvät esimerkiksi maarakennuskoneiden käytöstä, ylläpidosta ja pääomasta syntyvät kustannukset.
Kaluston kallistuminen voi välittyä monenlaisiin urakoihin, vaikka käytettävä maa-aines olisi aiempaa edullisempaa. Kaivinkoneita, kuorma-autoja, jyrsimiä ja päällystyskoneita tarvitaan lähes kaikissa maanrakennustöissä.
Kadut ja kunnallistekniikka
Espoon kaupunki kertoo toteuttavansa vuosittain yli sata katu- ja puistorakentamishanketta. Kokonaisuuteen kuuluu uusia katuja ja raitteja, kunnallisteknisiä verkostoja, viheralueita, ulkoliikuntapaikkoja ja aiemmin rakennettujen kohteiden kunnostamista.
Nouseva kustannusindeksi voi näkyä uusissa urakkatarjouksissa, määrärahojen riittävyydessä tai siinä, kuinka paljon töitä voidaan toteuttaa saman vuoden aikana. Vaikutus riippuu sopimuksista: jo kilpailutetun kiinteähintaisen urakan tilanne on erilainen kuin vasta suunnittelussa olevan hankkeen.
Tilastokeskuksen 5,2 prosentin nousu ei tarkoita, että Espoon infrarakentamisen kokonaismenot nousisivat automaattisesti saman verran. Kaupungin hankkeet eroavat toisistaan työvaiheiden, materiaalien, maaperän ja toteutusajan perusteella.
Taloyhtiöiden pihat ja putkityöt
Maarakentamisen kustannuskehitys voi koskea myös taloyhtiöitä. Piha- ja salaojaremontit, sadevesijärjestelmät, putkikaivannot, tukimuurit ja pysäköintialueiden päällystäminen sisältävät samoja työvaiheita ja kustannustekijöitä kuin suuremmat infrahankkeet.
Taloyhtiön saama tarjous voi silti muuttua eri tavalla kuin valtakunnallinen indeksi. Pienen työmaan kustannuksiin vaikuttavat esimerkiksi koneiden siirtäminen, tontin ahtaus, kaivettavan maan laatu ja liikennejärjestelyt.
Perustukset vaikuttavat uudisrakentamiseen
Pohjarakenteiden kustannukset nousivat heinäkuussa 2,9 prosenttia vuoden takaisesta. Perustamisolosuhteiden merkitys on suuri erityisesti pehmeällä maaperällä tai kohteissa, joissa tarvitaan paalutusta, massanvaihtoa tai muita vahvistuksia.
Kustannuskehitys voi välittyä asunto- ja toimitilarakentamiseen jo ennen varsinaisten rakennusten pystyttämistä. Vaikutuksen suuruus selviää kuitenkin vasta hanke- ja tonttikohtaisista suunnitelmista.
Indeksi ei ole yksittäisen hankkeen lasku
Kustannusindeksi mittaa valittujen tuotannontekijöiden hintojen muutosta ja yhdistää ne painotetuksi kokonaisluvuksi. Se ei sisällä sellaisenaan kaikkia urakoitsijan katteeseen, hankkeen riskeihin, suunnitteluratkaisuihin tai paikallisiin olosuhteisiin liittyviä muutoksia.
Siksi indeksiä kannattaa käyttää budjetoinnin ja tarjousvertailun taustatietona, ei suoraan yksittäisen remontin hinnankorotuksena. Tarkka erittely auttaa näkemään, syntyykö nousu materiaaleista, koneista, työstä vai poikkeuksellisista työmaaolosuhteista.
Suunnittelu voi vähentää yllätyksiä
Kustannuspaineita voidaan hallita vaiheistamalla töitä, kilpailuttamalla riittävän ajoissa ja vertailemalla teknisesti soveltuvia materiaaleja. Kaupunki- ja taloyhtiöhankkeissa tarvitaan lisäksi realistinen riskivara sekä arvio siitä, milloin työn siirtäminen myöhemmäksi kasvattaisi korjausvelkaa enemmän kuin se säästäisi.
Kaikki kustannukset eivät nousseet, mikä jättää suunnittelulle liikkumavaraa. Maa- ja kiviainesten halpeneminen osoittaa, että kokonaisindeksin sisällä kehitys voi olla hyvin erisuuntaista. Tarkempi kustannuserittely on siksi hyödyllisempi päätöksenteon väline kuin yksi prosenttiluku.
