Espoon Rinnekodin etälamautintapauksen selvitys jatkuu – kuolinsyy ja tapahtumaketju ovat avoinna

Espoon Rinnekodin etälamautintapauksen selvitys jatkuu – kuolinsyy ja tapahtumaketju ovat avoinna
Kuvituskuva – Wikimedia Commons (Dickelbers), CC BY-SA 4.0.

Espoo, 23.8.2026. Espoon Lakistossa 14.8.2026 sattuneen poliisitehtävän selvittäminen jatkuu. Poliisi käytti etälamautinta noin 50-vuotiaaseen kehitysvammaiseen mieheen, joka loukkaantui tilanteessa ja kuoli myöhemmin sairaalassa.

Yle Selkouutisten 23.8.2026 julkaisemassa viikkokoosteessa Espoon tapaus luettiin kolmeen poliisin voimankäyttöä koskevaan tapaukseen, joiden tutkinta on vielä kesken.

Julkisuudessa ei ole vahvistettu, että etälamautin yksin aiheutti miehen kuoleman. Myöskään vammojen tarkkaa syntytapaa, kuolinsyytä tai poliisin voimankäyttöä edeltänyttä tapahtumaketjua ei ole kerrottu kokonaisuudessaan.

Tapahtumaketju päivä päivältä

  1. 13.8.2026: Rinnekodin henkilöstö soitti hätäkeskukseen aggressiivisesti käyttäytyneestä henkilöstä. Poliisi kävi paikalla, ja tilanne rauhoittui ilman julkisuuteen kerrottua voimankäyttöä.
  2. 14.8.2026: Henkilöstö hälytti poliisin uudelleen. Poliisin mukaan henkilön väkivaltainen käytös jatkui partion saapumisen jälkeen. Poliisi käytti etälamautinta, henkilö loukkaantui ja ensihoito kuljetti hänet sairaalaan.
  3. 18.8.2026: Länsi-Uudenmaan poliisi tiedotti tapauksesta ja kertoi siirtäneensä asian Valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikosyksikölle. Yksikön tehtävänä oli arvioida esitutkinnan aloittamista.
  4. 19.8.2026: Yle vahvisti tapahtumapaikaksi Rinnekodin Lakistossa. Ylen haastatteleman lähiomaisen mukaan miehen vointi oli herättänyt huolta jo ennen poliisitehtävää. Omaisen arviota mahdollisesta avun viivästymisestä ei ole vahvistettu viranomaistiedoksi.
  5. 23.8.2026: Yle kertoi tapauksen tutkinnan olevan edelleen kesken. Julkisista viranomaislähteistä ei ilmene yksiselitteisesti, missä vaiheessa mahdollinen muodollinen esitutkinta on.

Vahvistetut tiedot ovat vielä rajallisia

Poliisin tiedotteen perusteella on vahvistettu, että poliisi käytti etälamautinta, henkilö loukkaantui tilanteessa ja kuoli myöhemmin sairaalassa. Poliisin mukaan tehtävä liittyi aggressiiviseen ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen.

Tiedotteessa ei kuvata etälamauttimen käytön jälkeisiä tapahtumia yksityiskohtaisesti. Siitä ei selviä, kaatuiko henkilö, mihin vammat kohdistuivat tai millainen hänen terveydentilansa oli ennen voimankäyttöä.

Selvityksessä on olennaista erottaa toisistaan etälamauttimen sähkövaikutus, mahdolliset kaatumis- tai muut vammat, henkilön aiempi terveydentila sekä ensihoidon ja sairaalahoidon aikana tehdyt havainnot. Näistä ei voida tehdä varmoja johtopäätöksiä ennen tutkimustuloksia.

Poliisin toimintaa arvioi syyttäjä

Kun poliisin epäillään syyllistyneen rikokseen virkatehtävän yhteydessä, tutkinnanjohtajana toimii syyttäjä. Menettelyn tarkoituksena on varmistaa, ettei poliisi itse johda oman toimintansa rikosoikeudellista arviointia.

Tutkinnan keskeneräisyys tarkoittaa, ettei kenenkään ole vielä todettu toimineen lainvastaisesti. Samalla se merkitsee, että voimankäytön tarpeellisuudesta ja oikeasuhtaisuudesta ei ole perusteltua esittää lopullisia päätelmiä.

Kohtaamisen osaaminen nousi keskusteluun

Kehitysvammaliiton asiantuntija arvioi Ylelle yleisellä tasolla, että kehitysvammaisten ihmisten kohtaamiseen haastavissa tilanteissa tarvitaan lisää vuorovaikutus-, mielenterveys- ja moniammatillista osaamista. Asiantuntija ei ottanut kantaa poliisin menettelyyn juuri Espoon tapauksessa.

Aggressiiviselta vaikuttavan käyttäytymisen taustalla voi joissakin tilanteissa olla kipua, pelkoa, stressiä, kommunikaation vaikeuksia tai ympäristön aiheuttamaa kuormitusta. Tämän vuoksi akuutissa tilanteessa tarvitaan turvallisuuden varmistamisen lisäksi kykyä tunnistaa mahdollinen terveyteen liittyvä kriisi.

Selvityksestä tarvitaan käytännön oppeja

Riippumaton tutkinta voi tuoda läheisille ja henkilöstölle tietoa siitä, mitä tapahtui ja miksi. Samalla sen tuloksia voidaan käyttää poliisin, ensihoidon ja vammaispalvelujen yhteisten toimintatapojen kehittämiseen.

Mahdollisia kehityskohteita ovat ennakkotietojen välittäminen viranomaisille, rauhoittamiseen perustuvat toimintamallit, terveydentilan varhaisempi arviointi ja yhteiset harjoitukset erityistä tukea tarvitsevien ihmisten kohtaamiseen.

Yksittäisen tapauksen perusteella ei vielä tiedetä, mitä toimintatapaa pitäisi muuttaa. Avoin tapahtumaketju, huolellinen kuolinsyyn selvittäminen ja tuloksista oppiminen ovat kuitenkin keinoja ehkäistä uusia vakavia tilanteita.

Lähteet