Taloudellinen mielenrauha laski 5,8 pisteeseen – tulevaisuudenusko säilyi
Espoo, 20.8.2026. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa heikkeni hieman vuoden 2026 aikana. Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -indeksi laski Suomessa 5,8 pisteeseen, kun vuoden 2025 tulos oli 6,0.
Suomen tulos jäi neljän Pohjoismaan matalimmaksi. Samaan aikaan tutkimuksessa näkyi kaksijakoinen tunnelma: lähikuukausien talous koettiin epävarmaksi, mutta pidemmällä aikavälillä moni uskoi tilanteensa paranevan.
Mitä indeksi mittaa?
Taloudellisen mielenrauhan indeksi on Danske Bankin kehittämä kyselymittari. Se yhdistää vastauksia omasta taloustilanteesta, talouteen liittyvien huolten määrästä ja tulevaisuuden odotuksista.
Suomen indeksiluku oli korkeimmillaan 6,4 vuonna 2021. Vuoden 2026 tulos 5,8 jäi Norjan 6,3:n, Tanskan 6,2:n ja Ruotsin 6,1:n alapuolelle.
Indeksi kertoo ihmisten kokemuksista eikä suoraan tulojen, varallisuuden tai kulutuksen määrästä. Kahdella samanlaista palkkaa saavalla kotitaloudella voi olla hyvin erilainen turvallisuuden tunne esimerkiksi velkojen, asumiskulujen, perhetilanteen ja säästöjen vuoksi.
Missä huoli näkyy voimakkaimmin?
Korkea inflaatio ja päivittäisten tuotteiden hintojen nousu huolestuttivat 47 prosenttia suomalaisista vastaajista. Talouden taantuma tai kasvun hidastuminen mietitytti 34:ää prosenttia.
Työttömyyden kasvusta oli huolissaan 27 prosenttia. Yhtä suuri osuus mainitsi korkojen nousun vaikutukset.
Vastaajista 34 prosenttia kuvasi taloustilannettaan tiukaksi tai erittäin tiukaksi. Lisäksi pitkäaikaisiin lainoihin liittyvät säännölliset huolet olivat tutkimuksen mukaan korkeimmalla tasollaan koko 2020-luvulla.
Vastaukset jakaantuivat aiempaa selvemmin. Osa koki tulojen ja menojen yhteensovittamisen helpottuneen, mutta samalla vaikeaksi kokevien osuus kasvoi. Yksi keskiarvo peittää siten alleen hyvin erilaisia kotitalouksia.
Mistä pidempi toiveikkuus syntyy?
Vain 16 prosenttia vastaajista uskoi taloutensa olevan parempi puolen vuoden kuluttua. Enemmistö, 57 prosenttia, odotti tilanteensa pysyvän lähikuukausina pääosin ennallaan.
Pidempi tarkastelu tuotti valoisamman tuloksen. Puolet suomalaisista uskoi oman taloustilanteensa olevan viiden vuoden kuluttua vähintään hieman nykyistä parempi.
Nuorimmat vastaajat olivat lyhyelläkin aikavälillä muita optimistisempia. 18–29-vuotiaista 31 prosenttia odotti taloutensa kohenevan seuraavan puolen vuoden aikana.
Toiveikkuus ei poista nykyisiä vaikeuksia, mutta se kertoo, ettei epävarmuutta nähdä kaikkialla pysyvänä. Työllisyyden, ostovoiman ja korkojen kehitys ratkaisee, muuttuuko odotus myöhemmin toteutuneeksi paranemiseksi.
Kuinka tulosta kannattaa lukea Espoossa?
Tutkimuksesta ei julkaistu Espoo-kohtaista tulosta. Kaupungin asukkaiden indeksilukua tai huolenaiheiden yleisyyttä ei siksi voida päätellä koko Suomen aineistosta.
Espoolainen kotitalous voi silti tunnistaa tutkimuksen kuvaamia kysymyksiä omasta arjestaan. Muuttuvakorkoinen laina, työtilanteen epävarmuus, asumisen menot ja yllättävät laskut voivat vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen riippumatta asuinalueesta.
Taloudellista epävarmuutta voi jäsentää erottamalla toisistaan kolme asiaa: tämänhetkinen kuukausittainen kassavirta, lähivuosien ennakoitavat muutokset ja harvinaiset mutta mahdolliset yllätysmenot. Tällainen tarkastelu ei edellytä suurta sijoituspäätöstä, vaan selkeää kuvaa siitä, mihin rahat kuluvat ja mitkä menot voivat muuttua.
Miten tutkimus toteutettiin?
Ipsos toteutti kyselyn Danske Bankin toimeksiannosta sähköisissä kuluttajapaneeleissa 1.–4.4.2026 ja 4.–7.6.2026. Suomessa vastaajia oli 1 408.
Otokset muodostettiin iän, sukupuolen ja alueen mukaan edustaviksi, ja ilmoitettu luottamustaso oli 95 prosenttia. Tutkimus on pankin tilaama kysely eikä Suomen virallinen tilasto.
Tulos kannattaa siksi nähdä yhtenä näkymänä ihmisten kokemuksiin. Sen arvokkain havainto ei ole pelkkä indeksipiste, vaan jännite nykyhetken huolten ja pidemmän aikavälin toivon välillä.
