Lakiston kuolemantapauksen selvitykset jatkuvat
Espoo, 19.8.2026. Länsi-Uudenmaan poliisi julkaisi 19.8.2026 lisätietoja Espoon Lakistossa tapahtuneesta poliisitehtävästä, jonka jälkeen noin 50-vuotias mies kuoli sairaalassa. Miehellä oli kehitysvamma, ja hän asui Rinnekotien palveluasumisyksikössä.
Poliisi käytti mieheen etälamautinta 14.8.2026. Julkisuuteen annetut tiedot eivät vielä kerro vammojen tarkkaa syntymekanismia, lääketieteellistä kuolinsyytä tai sitä, mikä yhteys etälamauttimen käytöllä oli kuolemaan.
Tilannekuva 19.8.2026
Vahvistettu: poliisi kävi Rinnekotien yksikössä 13.8. ja 14.8.2026. Jälkimmäisellä tehtävällä käytettiin etälamautinta, mies loukkaantui ja hänet vietiin sairaalaan.
Kesken: tapahtumien yksityiskohtainen kulku, vammojen aiheuttaja, voimankäytön arviointi ja lääketieteellinen kuolinsyy eivät olleet kokonaisuudessaan julkisia.
Poliisi kutsuttiin paikalle kahtena päivänä
Palveluasumisyksikön henkilöstö soitti hätäkeskukseen ensimmäisen kerran 13.8.2026 ja ilmoitti poliisin mukaan aggressiivisesti käyttäytyvästä henkilöstä. Poliisi kävi tuolloin paikalla rauhoittamassa tilanteen.
Henkilöstö soitti hätäkeskukseen uudelleen 14.8.2026. Poliisin mukaan henkilön väkivaltainen käyttäytyminen jatkui partion saavuttua, minkä jälkeen poliisi käytti etälamautinta. Mies loukkaantui tilanteessa, sai ensihoitoa ja kuoli myöhemmin sairaalassa.
Länsi-Uudenmaan poliisi käyttää etälamautinta noin 20 kertaa vuodessa. Poliisin mukaan määrä on pysynyt viime vuosina suunnilleen samalla tasolla. Tämä yleinen tilastotieto ei kuitenkaan ratkaise sitä, oliko voimankäyttö tässä yksittäisessä tilanteessa perusteltua tai oikein toteutettua.
Syyttäjä arvioi esitutkinnan tarvetta
Valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikosyksikkö arvioi, onko poliisin toiminnasta syytä aloittaa esitutkinta. Julkisten tietojen perusteella ratkaisua odotettiin 19.8.2026 seuraavien päivien aikana, mutta täsmällistä päätöspäivää ei ollut ilmoitettu.
Arviointi ei itsessään tarkoita, että poliisin olisi todettu syyllistyneen rikokseen. Sen tarkoituksena on ratkaista, ylittyykö esitutkinnan aloittamisen kynnys.
Omainen kertoi huolesta ennen poliisitehtävää
Miehen lähiomainen kertoi Ylelle olleensa huolissaan tämän voinnista jo ennen 14.8.2026 tapahtunutta poliisitehtävää. Omaisen mukaan mies oli käyttäytynyt epätyypillisesti ja puhunut puhelimessa sekavasti. Omainen kertoi välittäneensä huolensa Rinnekoteihin tunteja ennen tapahtumaa.
Kyse on omaisen Ylelle antamasta kuvauksesta. Sen perusteella ei voida vielä päätellä, miten tieto käsiteltiin, millainen miehen terveydentila oli tai vaikuttiko yhteydenotto tapahtumien myöhempään kulkuun.
Rinnekodit käy läpi oman toimintansa
Rinnekodit ilmoitti 19.8.2026 selvittävänsä omaa toimintaansa ennen poliisitehtävää ja sen aikana. Organisaatio aikoo muodostaa tapahtumista varmennetun kokonaiskuvan yhteistyössä viranomaisten kanssa.
Rinnekodit ei voi kommentoida asiakkaan terveydentilaa tai muita salassa pidettäviä tietoja. Se ei myöskään arvioi poliisin voimankäyttöä, koska arviointi kuuluu toimivaltaisille viranomaisille. Omasta toiminnastaan Rinnekodit lupasi kertoa myöhemmin siinä laajuudessa kuin yksityisyydensuoja sallii.
Kohtaamistaitoja voidaan vahvistaa
Kehitysvammaliiton asiantuntija Susanna Rieppo korosti Ylen haastattelussa yleisellä tasolla vuorovaikutusosaamista, mielenterveyteen liittyvien tarpeiden tunnistamista ja moniammatillista tukea. Hän ei arvioinut Espoon tapausta eikä ottanut kantaa poliisin voimankäyttöön.
Haastava käyttäytyminen voi yleisesti liittyä esimerkiksi kipuun, pelkoon, stressiin, ympäristön kuormittavuuteen tai kommunikaation vaikeuksiin. Tällaiset mahdollisuudet eivät kerro tämän tapauksen syystä, mutta ne osoittavat, miksi palvelujen, ensihoidon ja poliisin yhteisiä toimintamalleja on tärkeää tarkastella.
Menetystä ei voi perua. Riippumaton ja avoin selvitys voi kuitenkin auttaa tunnistamaan, missä vaiheessa tilannetta olisi voitu rauhoittaa, mitä terveydellisiä merkkejä havaittiin ja miten tiedonkulku eri toimijoiden välillä toteutui. Varmennetut vastaukset ovat tarpeen sekä omaisten oikeusturvan että turvallisempien toimintatapojen kehittämisen kannalta.
