Kotirauhan suoja puntarissa uudessa tiedustelulakiluonnoksessa
Espoo, 16.8.2026. Useat viranomaiset ovat nostaneet esiin sivullisten yksityisyydensuojan, kun Suomessa valmistellaan suojelupoliisin tiedusteluvaltuuksien mahdollista laajentamista pysyvään asumiseen käytettäviin tiloihin.
MTV Uutiset–STT kertoi asiasta 16.8.2026. Huolta ovat lausunnoissaan käsitelleet muun muassa oikeusministeriö ja Tietosuojavaltuutetun toimisto.
Kyse ei ole voimassa olevasta lakimuutoksesta. Lausuntokierroksella ollut esitysluonnos voi vielä muuttua ennen mahdollista hallituksen esitystä ja eduskuntakäsittelyä.
Mitä lakiluonnos muuttaisi?
Nykyinen poliisilaki estää tiedustelumenetelmien käyttämisen pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa myös silloin, kun tiedonhankinta koskee vakavaa kansallisen turvallisuuden uhkaa.
Esitysluonnoksessa yleinen kielto kumottaisiin. Suojelupoliisi voisi tietyin ehdoin hankkia asunnosta tietoa toiminnasta, joka uhkaa vakavasti kansallista turvallisuutta. Viranomaiset ovat maininneet mahdollisina kohteina esimerkiksi terrorismin ja vieraan valtion tiedustelutoiminnan.
Siviilitiedustelun tarkoituksena ei ole tavallisen rikoksen selvittäminen jälkikäteen, vaan tiedon hankkiminen kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta. Menetelmien käytön edellytykset määriteltäisiin laissa.
Mitä kodissa ei edelleenkään saisi tehdä?
Luonnos ei antaisi suojelupoliisille rajoittamatonta oikeutta toimia kodeissa. Sisäministeriön mukaan teknistä katselua ja suunnitelmallista tarkkailua ei saisi jatkossakaan kohdistaa pysyvään asumiseen käytettävään tilaan.
Peitetoiminnan, valeoston ja peitellyn tiedonhankinnan käyttö olisi rajattua. Sisäänpääsyn tai oleskelun pitäisi tapahtua asuntoa käyttävän henkilön aktiivisella myötävaikutuksella.
Paikkatiedustelun ja teknisen kuuntelun olisi oltava viimesijaisia keinoja. Asuntoon kohdistuva toiminta edellyttäisi kaikissa tapauksissa tuomioistuimen lupaa ja kuuluisi tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnan piiriin.
Mistä lausujat ovat huolissaan?
MTV Uutisten mukaan lausunnoissa on kiinnitetty huomiota erityisesti sivullisiin. Samassa kodissa voi asua tai oleskella henkilöitä, jotka eivät liity tiedustelun kohteena olevaan toimintaan.
Oikeudellisessa arvioinnissa on siksi ratkaistava, kuinka näiden henkilöiden kotirauha, viestinnän luottamuksellisuus ja muut yksityisyyteen kuuluvat oikeudet suojataan käytännössä.
Tuomioistuimen lupa on yksi turvamekanismi, mutta lakia arvioitaessa merkitystä on myös menetelmien täsmällisellä rajauksella, valvonnalla ja sillä, mitä tiedustelussa sivullisista mahdollisesti kertynyttä tietoa saa säilyttää tai käyttää.
Mitä tämä tarkoittaa espoolaiselle nyt?
Esitys koskee valtakunnallista lainsäädäntöä, joten mahdolliset muutokset olisivat samat Espoossa ja muualla Suomessa. Luonnoksessa ei nimetä Espoota erilliseksi kohdealueeksi.
Asukkaiden oikeudet tai velvollisuudet eivät ole 16.8.2026 muuttuneet. Voimassa oleva yleiskielto on edelleen voimassa, eikä lausuntokierroksella ollut luonnos itsessään anna viranomaisille uusia toimivaltuuksia.
Lakimuutoksen toteutuminen edellyttäisi myös perustuslain 10 §:ään ehdotettujen muutosten hyväksymistä ja voimaantuloa. Lopullinen sisältö ja käsittelyn aikataulu eivät olleet 16.8.2026 varmistuneet.
Keskustelussa on kaksi painavaa tavoitetta: vakavien turvallisuusuhkien torjuminen ja kodin erityisen vahvan yksityisyydensuojan säilyttäminen. Lakivalmistelun seuraavissa vaiheissa ratkaistaan, voidaanko molemmat toteuttaa riittävän täsmällisillä rajoilla.
